Yhteenliittyvä osasto on tilanne, jossa vähintään kahden eri liiketoimintayksikön hallituksilla on yksi tai useampi yhteinen johtaja. Vaikka tämä on yleinen ilmiö, on toisinaan viranomaisten kieltoja, jotka rajoittavat tällaisen yritysten välisen lukituksen tyyppiä. Usein näiden kiellettyjen määräysten tarkoituksena on minimoida näiden yhteyksien mahdollisuus luoda markkinaympäristö, jossa kilpailu vaikuttaa haitallisesti siihen pisteeseen, että se heikentää reilun kaupankäynnin mahdollisuutta.
Vaikka liittovaltion lait eivät estä lukittavan pääosaston perustamista, on tilanteita, joissa yhden yrityksen hallituksen jäsen ei voi samanaikaisesti toimia toisen yrityksen hallituksessa. Tämä pätee erityisesti tilanteisiin, joissa kyseisellä suhteella on potentiaalia luoda epäoikeudenmukaista etua kummallekin yhtiölle markkinoilla tai antaa hallituksen johtajan vaikuttaa hallituksen päätöksiin tavalla, joka tarjoaa hänelle epäoikeudenmukaista etua henkilökohtaisten taloudellisten etujen ehdot. Tämän tyyppisten eturistiriitojen estämiseksi monet hallitukset panevat täytäntöön kilpailulainsäädäntöä, jossa käsitellään tämäntyyppisiä kysymyksiä sekä muita liiketoimintakäytäntöjä, jotka voivat heikentää vapaata kauppaa.
Yksi esimerkki tällaisesta hallintotavasta, joka koskee lukittujen pääosastojen laajuutta ja laajuutta, löytyy Yhdysvalloista. Vuoden 1914 Claytonin laki on muutos aikaisempaan Sherman -lakiin. Tämän lainsäädännön puitteissa on asetettu rajoituksia, jotta estetään hintasyrjintä, joka saattaa syntyä ristiinpölytyksestä eri yritysten välillä niiden hallitusten kautta. Lainsäädäntö kieltää myös sellaiset toimet kuin sulautumisten tai sopimusten luominen kyseisten yhteisöjen välillä, jos toimenpide todennäköisesti heikentää kilpailua markkinoilla tai luo monopolin, joka uhkaa hallita koko markkinasektoria.
On olemassa kaksi ajatuskohtaa, jotka koskevat lakien ja asetusten käyttöönottoa, jotka rajoittavat lukituksen muodostavan pääosaston muodostamista. Kannattajat pitävät tämän tyyppisiä toimenpiteitä välttämättöminä, jotta kaikenkokoiset yritykset eivät saa luoda julkistamattomia yhteyksiä, jotka johtavat epäoikeudenmukaiseen markkina -etuun. Samaan aikaan lait auttavat estämään pienen joukon yksilöitä manipuloimasta useiden hallitusten päätöksiä ja hyötymästä näistä toimista asianomaisten yritysten kustannuksella. Yhteenliitetyn pääosaston kriitikot tyypillisesti katsovat, että yritysten olisi otettava aktiivisempi rooli sellaisten sääntöjen laatimisessa, jotka estävät hallituksen jäseniä istumasta sellaisten yritysten hallituksiin, joissa voi olla eturistiriita, ja jättämästä näiden sääntöjen täytäntöönpano teollisuuden eikä hallituksen tehtäväksi.