Filosofiassa kategoriavirhe, jota kutsutaan myös kategoriavirheeksi, on filosofinen käsite, jota käytetään kuvaamaan lausuntoa, jossa puhuja esittää käsitteen yhdestä luokasta ikään kuin se kuuluisi toiseen tai määrittelee ominaisuuksia yhdestä luokasta käsitteisiin toisesta. Brittiläinen filosofi Gilbert Ryle (1900–1976) loi termin kirjassaan The Concept of Mind (1949). Termi tarttui ja sitä käytetään nykyään laajalti filosofisessa keskustelussa.
Kuuluisin esimerkki luokkavirheestä on luultavasti esimerkki Rylen teoksesta. Ryle pyytää lukijaa kuvittelemaan vierailijan Oxfordin kaupungissa. Opas näyttää kävijän ympäri kaupunkia ja osoittaa oppilaitokset, osastorakennukset ja kirjastot kulkiessaan. Kiertueen lopussa vierailija kysyy “mutta missä yliopisto on?” Rylelle tämä on luokan virhe. Vierailija kohtelee yliopistoa ikään kuin se olisi osa rakennuskategoriaa eikä sellaisena kuin se todellisuudessa on: kokoelma instituutioita, joista osa sijaitsee omissa rakennuksissa.
Tämä esimerkki oli osa Ryle’n kritiikkiä Rene Descartesin (1596-1650) filosofiasta. Rylelle Descartes teki luokkavirheen, joka oli samanlainen kuin vierailija, joka etsi yliopistoa jättämättä huomiotta sen komponentteja. Ryle väitti, että mieli ei ollut erillään kehosta tai yksilön teoista.
Jotkut filosofisten keskustelujen osallistujat käyttävät toisinaan termiä väärin ja käyttävät sitä merkitsemään suurta virhettä. Jotta lausunto todella olisi luokkavirhe, sen on annettava jotain sellaista, mitä sillä ei voisi olla. Harkitse lausuntoa “useimmat amerikkalaiset ovat kasvissyöjiä”. Tämä väite ei ole totta, mutta se ei ole luokkavirhe, koska teoreettisesti se voi olla totta: kasvissyöminen on amerikkalaisten luokalle sopiva ominaisuus. Väite “useimmat amerikkalaiset ovat noin kolme neljäsosaa tuntia” on tämäntyyppinen virhe, koska se koskee laatua – ajanjaksoa -, joka ei koske ihmisiä yleensä.
Tämän esimerkin kaltaiset ilmeiset luokkavirheet ovat erittäin harvinaisia, koska ne näyttävät kuulijalle ilmeisen vääriä. Kaikki luokan virheet eivät kuitenkaan ole niin ilmeisiä. Puheessa sekoitettu metafora, joka tunnetaan myös nimellä katareesi, on lähinnä luokkavirheen muoto, joka voi olla joko tahaton tai tahallinen. Esimerkiksi Shakespearen Ateenan Timonissa Philotus sanoo: ”Pelkään syvintä talvea lordi Timonin kukkarossa.” Pohjimmiltaan tämä on luokan virhe – kukkaroissa ei ole vuodenaikoja – mutta implisiittinen vertailu on mielekäs ja tarjoaa runollisen vertailun, joka valaisee ja miellyttää samanaikaisesti.