Luokiteltu adjektiivi on sana, joka kuvaa laatua, jota voi esiintyä eri määrinä, kuten “vanha” tai “hauras”. Sitä vastoin luokittelematon adjektiivi kuvaa ehtoa, joka on joko tosi tai epätosi, ilman keskitietä, kuten “naimisissa” tai “entinen”. Yksi henkilö voidaan kuvata enemmän tai vähemmän vanhaksi kuin toinen henkilö, mutta ei olisi järkevää sanoa, että yksi henkilö on vähemmän naimisissa kuin toinen.
Yleensä luokiteltavaa adjektiivia voidaan muokata määrään liittyvillä adverbeilla, kuten “hyvin” tai “jonkin verran”, ja sillä voi olla vertaileva ja ylivoimainen muoto. Esimerkiksi jokin voi olla “hyvin surullista” tai “hieman surullista”. Sanalla “surullinen” on myös vertaileva muoto – yksi tarina voi olla surullisempi kuin toinen. Sillä on myös ylivoimainen muoto – kolmas tarina voi olla surullisin kaikista.
Arvioitavat adjektiivit voivat olla ominaisuuksia, jotka ovat joko laadullisia – mitattavissa – tai määrällisiä – joita ei voida mitata. Esimerkiksi “kuuma” on luokiteltava adjektiivi, koska se kuvaa ehtoa, joka voi olla enemmän totta tai vähemmän totta. Päivä, jonka lämpötila on 100 ° C (37 ° F), on kuumempi kuin päivä, jolloin lämpötila on korkeimmillaan 90 ° C (32 ° F). Arvosanaiset adjektiivit voivat myös viitata johonkin, jota ei voida objektiivisesti mitata, kuten “mielenkiintoiseen”. Samaa kirjaa voidaan pitää mielenkiintoisempana tai vähemmän kiinnostavana sen mukaan, kuka sitä lukee.
Englantia äidinkielenään puhuva voi yleensä määrittää, onko adjektiivi luokiteltava vai ei, arvioimalla, onko se järkevää ennen sitä käytetyllä sanalla “hyvin”. Muut kuin äidinkielenään puhuvat voivat pitää tätä hieman haastavampana, koska useat adjektiivit näyttävät siltä, että niiden pitäisi olla luokiteltavia, mutta eivät itse asiassa luokiteltavia. Esimerkiksi sana “loistava” tarkoittaa yksinkertaisesti “todella hyvää”, joten näyttää siltä, että jotain voisi olla enemmän tai vähemmän upeaa. Kieliopillisesti “loistava” ei kuitenkaan ole luokiteltavissa.
Joillakin sanoilla voi olla useita merkityksiä luokiteltavia tai luokittelemattomia kontekstistaan riippuen. Esimerkiksi “nesteellä” on tieteellinen merkitys, jota ei voida luokitella. Nestemäinen aine on tietyssä aineessa. Toisaalta ei-tieteellisessä käytössä keittoa, jossa on hyvin ohut liemi, voidaan pitää nestemäisempänä kuin paksua lientä sisältävää keittoa.
On myös useita adjektiiveja, joita useimmat kielioppilaiset pitävät luokittelemattomina, mutta joita usein käsitellään asteittain yleisessä käytössä. Esimerkiksi sana “ainutlaatuinen” tarkoittaa teknisesti “ainoaa laatuaan”. Tällä määritelmällä sanoa, että jollakin on ”ainutlaatuinen ääni”, tarkoittaisi, ettei kenelläkään muulla ihmisellä maailmassa olisi samanlaista ääntä. Usein “ainutlaatuista” käytetään kuitenkin asteitettavana adjektiivina, joka tarkoittaa “epätavallista” tai “epätavallista”, kuten “Hänellä on hyvin ainutlaatuinen tyyli”. Jälkimmäistä käyttöä pidetään virheellisenä virallisessa puheessa tai kirjoituksessa.