Luottamusvelvollisuus on oikeudellinen vastuu, joka syntyy, kun henkilö suostuu toimimaan asiamiehenä jonkun toisen puolesta hallinnoimaan omaisuutta. Esimerkkejä tilanteista, joissa luottamusvelvollisuus voi syntyä, ovat asianajaja-asiakassuhteet, kiinteistöjen toimeenpanijat, julkisesti noteeratun yrityksen hallituksen jäsenet sekä kiinteistönvälittäjien ja heidän asiakkaidensa väliset suhteet. Kaikissa näissä tapauksissa henkilö luottaa siihen, että asiakas voi hoitaa omaisuuttaan vastuullisesti ja viisaasti, ja henkilö, jolle on annettu omaisuus, on erittäin korkeatasoinen.
Luottamusvelvollisen henkilön odotetaan toimivan uskollisesti asettamalla asiakkaan edut etusijalle kaikissa asioissa. He edustavat asiakkaitaan neuvotteluissa ja heidän on puolustettava asiakkaitaan, kuten silloin, kun kiinteistönvälittäjä neuvottelee parhaan tarjouksen kiinteistön myynnistä pitäen asiakkaiden tarpeet mielessä. Tässä asemassa olevilla ihmisillä ei saa olla eturistiriitoja tai edes konfliktin vaikutelmaa. Ilmeisessä esimerkissä asianajaja ei voi edustaa asian molempia osapuolia.
Lisäksi tässä asemassa olevan henkilön odotetaan toimivan huolellisesti. Vaikka henkilöllä, jolla on luottamusvelvollisuus, voi olla virallisesti omistusoikeus asiakkaan omaisuuteen, hänen on kohdeltava kyseistä omaisuutta erityisen huolellisesti ottaen huomioon asiakkaan vaatimukset ja tarpeet. Välittäjät eivät voi käsitellä hallitsemiaan varoja esimerkiksi ominaan, koska he pitävät niitä asiakkaidensa puolesta ja heidän odotetaan toteuttavan kauppoja, jotka palvelevat asiakkaidensa etuja. Tämä voi tarkoittaa päätösten tekemistä, joita he eivät ehkä halua tehdä itse.
Laillisesti nämä suhteet pidetään korkealla tasolla, mikä tunnistaa väärinkäytösten mahdollisuuden. Kun ihmiset uskovat omaisuutta, laillisia oikeuksia ja muita asioita muille henkilöille, he luottavat näihin yksilöihin toimiessaan huolellisesti ja uskollisesti hoitaessaan heille kuuluvia tehtäviä. Sen laiminlyönti katsotaan luottamusvelvollisuuden rikkomiseksi ja voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin. Jos esimerkiksi yhtiön hallituksen jäsenet äänestävät kaupasta, joka on osakkeenomistajien etujen vastainen, osakkeenomistajat voivat käyttää oikeussuojakeinoja asian ratkaisemiseksi.
Suhteessa, jossa luottamusvelvollisuus luodaan, molemmat osapuolet tyypillisesti allekirjoittavat sopimukset, joissa esitetään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Ihmiset, jotka haluavat ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa selkeämmin, voivat pyytää saada selityksen tai neuvotella asianajajan kanssa saadakseen tietoja laillisista ohjeista tietyssä tilanteessa.