Lypsylasku on säädös, joka on suunniteltu tuottamaan tuloja poliitikolle tai poliitikkojen ryhmälle. Tällaisessa lainsäädännössä esitetään uhka, joka saa ihmiset liikkeelle voittaakseen lakiesityksen ja siten tuottamaan varoja, ja poliitikko auttaa myöhemmin voittamaan laskun tai muokkaa sitä niin, että uhka poistetaan. Klassisessa esimerkissä lypsylaskusta poliitikko ehdottaa verojen korottamista tietyille yrityksille odottaen innokkaasti sitä tosiasiaa, että kyseiset yritykset levittäisivät suuria varoja laskeakseen lain.
Tällaisilla laskuilla on useita vaihtoehtoisia nimiä. Niitä kutsutaan joskus suoraan sanottuna “käteislehmiksi”, koska ne todella tuottavat paljon rahaa sponsoreilleen, kun he ovat hyvin muotoiltuja. Jotkut kutsuvat niitä “mehupuristimiksi” tai “juicer -laskuiksi”, koska lypsylaskuja käytetään käteisen puristamiseen aivan kuin appelsiinimehua. Niitä kutsutaan myös “noutolaskuiksi”, koska ne hakevat kirjaimellisesti varoja kirjoittajilleen.
Monet ihmiset pitävät lypsylaskun käsitettä yksinkertaisena kiristyksenä, ja tietyssä mielessä nämä laskut ovat itse asiassa kiristysmuoto, koska niihin liittyy uhan käyttö varojen keräämiseen. Kuitenkin voi olla vaikea kategorisesti todistaa, että laskua käytetään varojen kiristämiseen, koska poliitikot voivat piiloutua retoriikan taakse väittäen, että heidän aikomuksensa ovat rehellisiä ja että jokaisella on oikeus mielenmuutokseen, kun se peruuttaa laskun.
Joissakin tapauksissa lypsylaskua käytetään itse asiassa suorien käteismaksujen tuottamiseen lobbaajilta ja teollisuuden edustajilta. Yleisemmin lakiesitystä käytetään kuitenkin kiinnostuksen herättämiseen, mikä saa organisaatiot osallistumaan yritykseen voittaa lakiesitys siinä toivossa, että kerätyt varat valuvat hitaasti poliitikon kassaan. Lypsylasku antaa ihmisille jotain järjestelyjä ja kokoontumisia, ja tätä keräyspistettä voidaan puolestaan käyttää varainhankintojen, mainoskampanjoiden ja niin edelleen ruokkimiseen.
Lypsylaskut voivat sisältää esimerkiksi verouudistusvaatimuksia, uhkia ottaa tuloja tietyiltä organisaatioilta tai ryhmiltä tai ehdotuksia sääntelymenettelyjen muuttamisesta tavalla, joka voi aiheuttaa taloudellista haittaa tietyille järjestöille. Tällaisten laskujen voittamiseen saadut varat liitetään yleensä poliittisiin sotalaatikoihin siten, että niitä pidetään täysin laillisina, vaikka keinot hankkia varoja voivat olla jonkin verran eettisesti kyseenalaisia.