Kiinteistöissä maanvuokra on termi, jota sovelletaan, kun henkilö omistaa rakennuksen itse, mutta maksaa rakennuksen päällä olevan maan käytöstä. Sen yleisin käyttö on Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja maissa, joita aiemmin pidettiin osana brittiläistä kansainyhteisöä. Termi koskee maata, joka on tyypillisesti vuokrattu 99 vuoden välein. Yhdysvalloissa termiä voidaan joskus käyttää vaihtokelpoisena erän vuokrauksen kanssa esimerkiksi asuntoautojen tontteihin.
Maanvuokrausjärjestelmässä on joitain tilanteeseen ainutlaatuisia ehtoja. Vapaaomistaja on henkilö, joka omistaa maan omistusoikeuden. Vuokra -asunnon omistaja on henkilö, joka omistaa rakennuksen, mutta hänen on maksettava tontista vuokra.
Maanvuokrauksen käsite sai alkunsa Englannissa feodaalijärjestelmän aikana, joka juontaa juurensa keskiaikaan. Vaikka kalliiden parannusten tekeminen jonkun toisen omistamalle tontille saattaa tuntua riskialttiilta yritykseltä, vuokrasopimuksen uusiminen samoilla ehdoilla 99 vuoden jakson lopussa on yleensä vuokralle omistajan vastuulla. Tällä henkilöllä on myös mahdollisuus ostaa tontti.
Yleisin maanvuokrausjärjestelmä on nykyään kaupunkialueilla. Siellä omistajat saattavat haluta pitää kiinni omistamistaan maista yksinkertaisesti siksi, että tulot ovat olemassa. Tämä tarjoaa toisen vaihtoehdon sen sijaan, että myisi tai yrittäisi parantaa maata. Hotellit ja toimistorakennukset ovat kaksi yleistä rakennetyyppiä, jotka on rakennettu maanvuokraustilanteisiin.
Yhdysvalloissa Maryland on yksi harvoista paikoista, joissa todellinen maanvuokrausjärjestelmä on käytössä. Siellä jotkut ihmiset voivat omistaa asuntoja, mutta eivät omistaa maata, jolla koti sijaitsee. Tämä oli järjestelmä, joka otettiin käyttöön 1700 -luvulla, jotta joillekin olisi edullisempaa omistaa asunto ja parantaa maata. Marylandin laki sallii vuokrasopimuksen omistajan ostaa kiinteistön vuokran, jos sopimus syntyi 8. huhtikuuta 1884 jälkeen.
Joissakin tapauksissa maanvuokra voi olla termi, jota käytetään viittaamaan asuntovuokraan asuntoautopuistoissa. Termit eivät ole täysin keskenään vaihdettavissa, koska kyseisellä maalla ei yleensä ole pysyvää rakennetta. Lisäksi osapuolet sopivat yleensä vuokrasopimuksesta vuosittain, ja maanomistaja voi muuttaa vuokraehtoja.