Maaseudun sosiologia on tieteellinen tieteenala, joka keskittyy kaikkiin maaseudun elämäntapoihin, mukaan lukien sen tavat, väestötiedot ja vuorovaikutus kaupunkiryhmien kanssa. Tämä erityinen sosiologian alue tutkii maaseudun yhteiskunnan roolia muualla maailmassa, erityisesti talouden ja yhteiskuntateorian kannalta. Monet maaseutualueet ovat rikkaita resurssikeskuksia, jotka kohtaavat joskus ainutlaatuisia haasteita tekniikan, infrastruktuurin ja maatalousliiketoiminnan muutosten vuoksi. Maaseudun sosiologiaa opiskelevat tutkijat yrittävät usein havainnollistaa maaseudun ja kaupunkielämän välisiä eroja sekä sosiaalisia kysymyksiä, joita molemmilla väestötyypeillä on yhteistä.
Maaseudun sosiaalisen elämän näkökohdat ovat usein aivan erilaisia kuin kaupunkialueilla. Monet maantieteelliset alueet luokitellaan maaseutualueiksi, kun keskimääräinen asukasluku neliökilometriä tai kilometriä kohden alittaa tietyn vertailuarvon. Tämä väestöpohja voi vaihdella eri alueiden väestölaskentapolitiikan mukaan. Maaseudun sosiologiaa opiskelevat tutkijat ovat usein kiinnostuneita siitä, kuinka ihmiset, jotka saattavat asua huomattavan kaukana lähimmäisistä naapureistaan, kehittävät yhteisöllisyyttä. Tähän sosiologian osa -alueeseen voi kuulua myös sen tutkiminen, miten maaseutuympäristö vaatii joskus asukkailta innovatiivisuutta taloudellisen elinkelpoisuuden kannalta laajemman muutoksen keskellä.
Maatalousliiketoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun sosiologiassa, koska maaseudun elämäntapa on perinteisesti sisältänyt maanviljelyn useimpien asukkaiden hallitsevana tulonlähteenä. Sekä pienet että suuret maatilat menestyvät helposti harvaan asutuilla maaseutualueilla, koska saatavilla on luonnonvaroja, kuten maaperää, vettä, auringonvaloa ja tuulta, jotka voidaan hyödyntää joillakin alueilla sähkön tuottamiseen. Perheomistuksessa olevalla maatilalla voi olla huomattavia vaikutuksia kaikkien asianosaisten elämään, koska maataloustyöhön käytetty aika on usein etusijalla muihin harrastuksiin, kuten sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Maaseudun ja kaupunkisosiologian tutkimuksissa todetaan usein, että kussakin ryhmässä ihmiset määrittävät eri arvot työhön käytetystä ajasta verrattuna vapaa -aikaan tai virkistykseen.
Maaseudun sosiologian kurinalaisuus koskee myös tiettyjä tekijöitä ja tapahtumia, jotka asettavat haasteita maaseudun elämäntavalle. Kun maatalousyritysten omistus siirtyy yksittäisistä perheistä suurempiin yhteisöihin, maaseudun asukkailla on toisinaan taloudellisia vaikutuksia, kuten rajoitetumpia työmahdollisuuksia. Siihen liittyvät sosiaaliset ongelmat ovat lisäkohteita joillekin sosiologeille. Nämä tutkijat tutkivat yleensä työttömyyden, rikollisuuden ja perhehäiriöiden vallitsevuutta maaseudulla.