Maksettava seteli on kirjallinen lainasopimus, jossa määritellään sen ehdot ja velvollisuudet. Se tunnetaan myös velkakirjana tai yritystodistuksena, ja sen allekirjoittavat sekä velkoja että velallinen. Pankit ja yritykset antavat tämän asiakirjan tehdäkseen lainan ottamisesta viralliseksi ja selväksi, sisältäen tiedot oletuksista, ennakkomaksuista ja muista neuvoteltavissa olevista ehdoista. Lainoja käytetään yleisesti yritysten pääoman hankkimiseen.
Yhdysvalloissa velkakirjassa on kolme pääehtoa: pääoma, korko ja eräpäivä. Pääoma on pohjimmiltaan lainan määrä. Kun lainataan 500 Yhdysvaltain dollaria (USD), setelin pääoma on 500 dollaria, jota käytetään koronlaskennassa. Korko on lainauskustannus ja se esitetään yleensä prosentteina pääomasta.
Korot voivat olla kiinteitä tai vaihtelevia. Kiinteä korko tarkoittaa, että korkoprosentti ei muutu setelin voimassaoloaikana. Jos setelin korko on 4%, sitä sovelletaan, kunnes seteli on maksettu. Vaihtuva korko on korko, jossa korkoprosentti muuttuu, yleensä ulkopuolisen lähteen, kuten Lontoon pankkien välisen koron (LIBOR) perusteella. Maissa, joissa inflaatio on korkea, korkoa oikaistaan yleensä inflaatioprosentilla.
Eräpäivä on tärkeä erä vekselissä, koska se on silloin, kun seteli on maksettava. Eräpäivänä odotetaan täyttä maksua liitetietojen mukaisesti, ja se olisi budjetoitava. Jos maksua ei ole vastaanotettu, setelin katsotaan olevan maksukyvytön ja velkoja voi olla oikeustoimissa. Oletusarvoinen huomautus on lupaus, jota ei ole täytetty.
Yhdysvaltain kirjanpidossa maksettava velka kirjataan velaksi tai lainaksi. Pääoma ei vaikuta yrityksen tuloihin, vaikka se vaikuttaa sen kassavirtoihin. Lopulta seteli on maksettava kokonaisuudessaan ja vastuu pienenee nollaan. Korko on toisaalta kulu, joka vaikuttaa tuloihin, koska “ylimääräinen” maksetaan lainan saamiseksi.
Maksettavat lainat esitetään lyhytaikaisina, kun eräpäivät ovat vuoden sisällä raportointipäivästä. Kun velka erääntyy vuoden kuluttua, se luokitellaan pitkäaikaiseksi velaksi. Usein erä erääntyy vuoden kuluessa, mutta ei koko setelistä. Tällöin erä luokitellaan lyhytaikaiseksi velaksi ja loppuosa on pitkäaikaista.