Manifesti on asiakirja, joka esittää organisaation periaatteet ja tavoitteet. Yleensä se on suunniteltu jaettavaksi laajasti yleisölle, ja se toimii virallisena ilmoituksena. Usein asiakirja on luonteeltaan poliittinen, kuten kommunistisen manifestin tapauksessa, vaikka sitä voivat käyttää myös taiteilijat ja muut kollektiiviset ryhmät viestintävälineenä. Monissa tapauksissa manifesti on erittäin vallankumouksellinen, ja sen tarkoituksena on edistää julkista vuoropuhelua.
Yleensä suurelle yleisölle tarkoitettu manifesti on kirjoitettu selkeällä ja selkeällä kielellä, jotta kaikki ymmärtävät sen. Asiakirja voi olla pitkä tai lyhyt, ja monet organisaatiot luovat lyhyemmän asiakirjan suurelle jakelulle herättämään yleisön kiinnostuksen. Lyhyempi manifesti saattaa näkyä lehden tai julisteen muodossa, joka voidaan helposti kopioida ja levittää, ja se sisältää tietoja pidemmän version hankkimisesta.
On toivottavaa, että kansalaiset hakevat manifestin lukemisen jälkeen lisää tietoa sen kirjoittaneesta ryhmästä, mikä lisää tietoisuutta liikkeestä ja tukee sitä. Lisäksi asiakirjaa voidaan käyttää julkisen keskustelun lähtökohtana, koska jotkut lukijat epäilemättä kritisoivat sitä, kun taas toiset puolustavat sitä. Nämä keskustelut voivat auttaa parantamaan manifestiä, koska yleisö tuo esiin tärkeitä kysymyksiä, joita ei käsitelty alkuperäisessä asiakirjassa.
Vallankumouksellisena julistuksena manifesti voi olla voimakas ja rohkea asiakirja. Joissakin tapauksissa tekijöitä ei tunnisteta, varsinkin jos asiakirja on hyvin radikaali, heidän turvallisuutensa vuoksi. Kansalaiset, jotka lukevat manifestiä, voivat joutua kyseenalaistamaan hallituksensa, elämänsä, tieteen tason tai taiteen merkityksen. Tämä introspektiivinen vuorovaikutus saa lukijan usein siirtämään asiakirjan jollekin toiselle, jolloin yleisö kasvaa.
Sen lisäksi, että monet taiteilijat käyttävät vallankumouksellisia poliittisia ryhmiä ja tavanomaisia puolueita joillakin alueilla, he käyttävät manifestia viestintävälineenä herättääkseen keskustelua taiteen tasosta. Tämä on erityisen yleistä taiteellisten kollektiivien kanssa, jotka voivat sisällyttää taiteeseensa poliittisia näkökohtia tai osallistua esteettisiin keskusteluihin muiden taiteilijaryhmien tai kriitikkojen kanssa. Jotkut kuuluisat kirjailijaryhmät ovat myös julkaisseet manifesteja, ja jotkut progressiiviset yritykset antavat kielen poskelle ”manifestin” hahmotellakseen tavoitteensa ja etiikkansa organisaationa.