Markkinamekanismi on taloudellinen termi, joka viittaa tapaan, jolla kuluttajat ja tuottajat lopulta määrittävät tuotettujen tavaroiden hinnan. Tuottajat vastaavat siihen, kuinka monta tavaraa kuluttajat ostavat, asettamalla hinnan, ja kuluttajat reagoivat sitten hintaan. Tämä prosessi on sidottu kysynnän ja tarjonnan lakeihin, ja markkinamekanismi auttaa tarjoamaan tasapainopisteen, jossa hinta ylläpitää molempia osapuolia. Hallitukset voivat toisinaan yrittää vaikuttaa taloudelliseen prosessiin yrittääkseen kannustaa markkinoita tiettyyn suuntaan, mikä keskeyttää mekanismin.
Taloustieteilijät yrittävät jatkuvasti arvioida tietyn yhteiskunnan osto- ja myyntitapoja. Tutkimalla näitä tapoja pienemmässä mittakaavassa he kokevat voivansa tehdä oletuksia laajemmasta talouskäytännöstä, kuten koko maan taloudesta. Jotkut taloustieteilijät kokevat, että markkinat tarvitsevat joskus ulkopuolista stimulaatiota voidakseen toimia tehokkaasti. Toisten mielestä markkinamekanismi on lopulta tehokkain malli yhteiskunnan tuotannolle ja kulutukselle.
Esimerkkinä markkinamekanismin toiminnasta voit kuvitella, että Yhdysvalloissa sijaitseva yritys tuottaa 20 widgetin erän ja päättää 100 dollarin (USD) hinnasta. Kun tuote tulee markkinoille, myydään vain viisi. Yhtiö reagoi pudottamalla hinnan 50 dollariin ja loput 15 myydään nopeasti. Vastauksena yritys nostaa hinnan 75 dollariin, ja myynti alkaa heijastaa tuotantotasoa.
Tässä tapauksessa markkinamekanismi päätti, että 75 dollarin dollari oli tasapainopiste eli tasapaino, jossa kulutus ja tuotanto kohtaavat. Yhtiö laski hintoja kannustaakseen ostamaan ja nosti sitten hintoja, kun tuotantoa kannustettiin uudelleen. Nämä voimat toimivat tasapainossa keskenään siinä, mitä ekonomistit kutsuvat kysynnän ja tarjonnan laiksi. Vapaat markkinat toimivat tällä tavalla ilman ulkoista stimulaatiota.
Aina kun yritetään talouden ulkopuolista elvytystä, markkinamekanismi lakkaa olemasta ratkaiseva tekijä kulutuksessa, tuotannossa ja hinnassa. Tietyissä tilanteissa hallitukset voivat yrittää puuttua vapaisiin markkinoihin, ehkä kauppasopimuksilla, manipuloimalla korkoja tai antamalla palkkoja koskevia lakeja. Näiden toimenpiteiden kannattajat katsovat, että taloudet tarvitsevat joskus jonkinlaista ulkopuolista stimulaatiota toimiakseen korkeimmillaan. Sitä vastoin vapaiden markkinoiden kannattajat uskovat, että markkinat saavuttavat lopullisen tehokkuuden.