Markkinointikampanja koostuu useista toiminnoista, jotka suoritetaan ennalta määrätyn tavoitteen saavuttamiseksi, yleisimmin tuotteen tai palvelun mainostamisesta. Se eroaa käynnissä olevasta markkinoinnista tai suhdetoiminnasta, joka on suunniteltu vastaamaan tiettyihin tapahtumiin. Tehokas markkinointikampanja voi kattaa monenlaisia medioita ja sisältää sekä maksettua että palkatonta markkinointia.
Markkinointi kokonaisuutena on jatkuva prosessi, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä, erityisesti tietoisuutta positiivisella tavalla. Markkinointikampanja on rajoitetumpi, ja siihen liittyy yleensä aikaraja ja budjetti sekä tietty tavoite. Se keskittyy usein johonkin yrityksen tai organisaation työn osaan, kuten uuteen tai tarkistettuun tuotteeseen.
Jotta markkinointikampanja olisi tehokas, se tarvitsee selkeitä mitattavia tavoitteita. Yksinkertaisimmassa muodossaan tämä voisi olla tavoittaa tietty määrä ihmisiä viestillä. Kehittyneempi tavoite olisi, että tietty osa ihmisistä olisi tietoisia tuotteesta ja näyttäisi viestin onnistuneen. Luultavasti perimmäisenä tavoitteena on, että tämä tietoisuus johtaa myynnin kasvuun. Selkeiden tavoitteiden avulla voit paitsi mitata, kuinka hyvin kampanja on toiminut, myös keskittyä selkeämmin kampanjan suunnitteluun.
Markkinointikampanjassa on kolme pääelementtiä. Yksi niistä on suoramarkkinointi, johon kuuluu kommunikointi suoraan kuluttajien kanssa esimerkiksi esitteiden, sähköpostiviestien, postitettujen kirjeiden tai mobiiliviestien kautta. Toinen on mainonta, joka maksaa viestintäpalvelun, kuten television, radion tai sanomalehden, operaattoreille viestin kuljettamisesta. Kolmas on PR, joka pyrkii saamaan tiedotusvälineet mainitsemaan tuotteen, palvelun tai viestin toimituksellisessa sisällössään.
Yksi markkinointikampanjan avaimista on kohdeyleisön määrittäminen. Jälleenmyyjälle nämä ovat todennäköisimmin tuotteita ostavia ihmisiä. Ei-kaupalliselle ryhmälle, kuten kampanjaorganisaatiolle, tämä voisi olla ihmisiä, joilla on valta tehdä poliittisia päätöksiä. Kohderyhmän väestörakenne ei vaikuta ainoastaan markkinointiin käytettäviin myyntipisteisiin, vaan myös yleiseen viestintävälineeseen ja viestin erityispiirteisiin. Esimerkiksi tekstiviestimarkkinointi onnistuu paljon todennäköisemmin tuotteelle, joka on suunnattu nuorille eikä vanhuksille.