Materiaali -indeksi on mitta, jota teollisuusyritys ottaa usein huomioon päättäessään sijainnistaan. Tämä indeksi edustaa tuotteen valmistuksessa käytettyjen paikallisten materiaalien painon suhdetta valmistetun tuotteen painoon lopullisessa muodossaan. Kun materiaali -indeksi on suurempi kuin 1, se osoittaa, että raaka -aineet menettävät osan painostaan valmistusprosessin aikana. Jos materiaali -indeksi on pienempi kuin 1, se osoittaa painon nousun prosessin aikana, joten lopputuotteen lopullinen paino on suurempi kuin käytettyjen paikallisten raaka -aineiden paino. Tällä on merkitystä määritettäessä raaka -aineiden kuljetuskustannuksia suhteessa lopputuotteen toimituskustannuksiin.
Taloustieteilijä Alfred Weberin teollisen sijainnin malli olettaa, että yritys valitsee halvimman sijainnin toiminnan aloittamiseen. Yritys haluaisi sijaita lähellä joko raaka -aineidensa lähdettä tai markkinoitaan, mihin materiaalien kuljetuskustannukset vaikuttavat. Päätökseen sijoituspaikasta vaikuttavat todellisuudessa myös muut yritystaloustieteen tekijät, kuten työvoimakustannukset, jotka saattavat olla suuremmat kuin tavaroiden kuljetuksessa saatavat säästöt.
Weberin esittämä malli viittaa siihen, että teollisuudenalat, joilla on korkea materiaali -indeksi, pyrkivät sijoittamaan lähelle paikallisia raaka -aineitaan, mikä vähentää näiden materiaalien kuljetuskustannuksia. Tässä tilanteessa yrityksellä sanotaan olevan materiaalinen suunta. Esimerkkejä teollisuudenaloista, joilla on korkea materiaali -indeksi, löytyy elintarviketeollisuudesta, jossa aineita uutetaan maatalouden panoksista, kuten sokerin jalostamisesta. Muiden tekijöiden ollessa samat, tällaiset teollisuudenalat todennäköisesti saisivat säästöjä sijainnista lähellä, jossa maatalousraaka -aineet viljellään.
Toimialat, joilla on alhainen materiaali -indeksi, sijoittuisivat todennäköisemmin lähemmäs päämarkkinoitaan ja vähentäisivät siten valmistuskustannusten kuljetuskustannuksia. Näillä yrityksillä olisi niin sanottu markkinasuuntautuneisuus. Ala, jolla on alhainen indeksi, saattaa käyttää laajalti saatavilla olevia materiaaleja, jotka eivät ole paikallisia. Esimerkiksi virvoitusjuomien valmistaja käyttää tuotantoprosessissa huomattavia määriä vettä. Vaikka yritys käyttäisi tuotannossaan paikallisia hedelmiä, lopputuote olisi suurempi kuin prosessissa käytetyt paikalliset materiaalit.