Admiraliteetti tai merioikeus on laki, joka koskee valtioiden välistä tai kansainvälistä merenkulkua ja merenkulkua. Merilainsäädännön täytäntöönpano kattaa sekä merilainsäädännön noudattamisen että tällaisista tehtävistä vastaavat virastot. Jokaisella maalla on merenkulkua koskevat lait ja lainvalvontaviranomaiset, joiden tehtävänä on noudattaa kyseisen maan admiraliteettilakeja sekä avustaa kansainvälisen merioikeuden asioissa. Tyypillisesti merenkulun lainvalvonta ei valvo valtioiden välisen kaupan rajojen ulkopuolisia asioita. Sen sijaan paikalliset lainvalvontaviranomaiset, puisto- tai virkistysosastot ja vastaavat virastot ovat vastuussa kotimaisten vesikulkuneuvojen ja miehistöjen valvonnasta, jolloin merenkulun lainvalvontaviranomaiset voivat valvoa merenkulkualusten noudattamista.
Lainvalvontaan kuuluu aktiivisesti vesiväylien valvonta, tariffien tai muiden kauppalakien täytäntöönpano, piratismilta suojaaminen ja turvallisen navigoinnin varmistaminen. Harvoin nämä lainvalvontaviranomaiset poliisevat kotimaisia vesiväyliä, elleivät ne liikennöi alusten välistä kauppaa harjoittavilla aluksilla. Tietyn aluksen tai vesimuodostuman osalta voimassa olevien lakien osalta jokainen alus purjehtii kotimaansa lippua edustavalla lipulla. Alukseen sovelletaan kotimaansa admiraliteettilakia muutamia kansainvälisiä vesiä ja kansainvälisiä sopimuksia koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kansainvälisen merioikeuden osalta erilaiset yleissopimukset ja kauppasopimukset edellyttävät kaikkien osallistujamaiden täytäntöönpanotoimia ja yleisten sääntöjen noudattamista. Esimerkiksi Rotterdamin sääntöjä sovelletaan tavaroiden kuljettamiseen kansainvälisillä vesillä Ranskassa, Espanjassa ja yli 20 muussa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiossa. Virallisesti Rotterdamin säännöt viittaavat “Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen kansainvälisten tavaroiden kuljetuksesta kokonaan tai osittain meritse”. Rotterdamin sääntöjä noudattavat maat sitoutuvat noudattamaan samoja vastuun standardeja navigoinnissa ja alusten hallinnassa. Jos onnettomuus sattuu merellä Rotterdamin sääntöjen mukaisesti, osallistuvien merenkulun lainvalvontaviranomaisten on noudatettava yleissopimuksessa vahvistettuja ohjeita kaikille osallistujamaan väreillä lentäville aluksille.
Merilainsäädännön täytäntöönpanon lisäksi merenkulun lainvalvonta viittaa myös virastoihin, jotka ovat vastuussa amiraalilain noudattamisesta. Joitakin esimerkkejä merenkulun lainvalvontaviranomaisista ovat Yhdysvaltain rannikkovartiosto, Hänen Majesteettinsa rannikkovartiosto osana Yhdistyneen kuningaskunnan merenkulku- ja merivartiovirastoa sekä Italian Port Captainciesin rannikkovartiosto. Virastojen, joiden tehtävänä on valvoa kansallisen amiraali- tai merilainsäädännön täytäntöönpanoa, on usein pantava täytäntöön kansainvälinen merioikeus, joka perustuu kunkin maan osallistumiseen erilaisiin kansainvälisiin yleissopimuksiin.