Meriradio on radio, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi merialuksilla viestintää varten. Meriradiolla varustettu vene voi käyttää sitä kuunnellakseen tärkeitä lähetyksiä, kuten ankaria säävaroituksia tai muiden alusten hätäsignaaleja.
Veneissä voidaan käyttää erityyppisiä radiolaitteita; termi meriradio viittaa kuitenkin yleensä erittäin korkeataajuiseen FM (VHF FM) -radioon. VHF -taajuusalue on 156 – 162 MHz. VHF -meriradio on lähetin -vastaanotin – lähettimen ja vastaanottimen yhdistelmä – ja toimii vakio-, kansainvälisillä taajuuksilla tai kanavilla. Lähetinvastaanottimina meriradiot käyttävät enimmäkseen yksipuolista lähetystä, mikä tarkoittaa, että ne voivat kommunikoida vain yhteen suuntaan kerrallaan lähetyspainikkeen määrittämällä tavalla. Muutamat kanavat mahdollistavat kaksisuuntaiset puhelut.
VHF -merenkulkuradion lähetysteho on 1–25 wattia. Tämä antaa meriradiolle enintään 25 meripeninkulman (46 km) etäisyyden korkeiden alusten tai rakenteiden antennien välillä ja 3 meripeninkulmaa (6 km) pienempien alusten välillä merenpinnan tasolla. Meriradio voi olla joko kiinteä tai kannettava. Kiinteät sarjat tarjoavat luotettavampia virtalähteitä, suurempia antenneja ja näyttöjä sekä suuremman lähetystehon. Kannettavat sarjat voivat olla hyödyllisempiä hätätilanteissa ja ne ovat helpommin vedenpitäviä.
Meriradiopalveluun on varattu 104 VHF -kanavaa, joista 54 on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan Yhdysvaltojen vesillä. Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) on perustanut kolme VHF -radioasemaa, jotka tunnustetaan maailmanlaajuisesti turvallisuussyistä. Kanava 16 (156.800 MHz) on hätä-, turvallisuus- ja kutsutaajuus, jota Yhdysvaltain rannikkovartiosto valvoo jatkuvasti. Kanava 13 (156.65 MHz) on sillasta siltaan tai “luotsukanava”, jota käytetään navigointitietojen välittämiseen alusten välillä. Kanava 70 (156.525 MHz) on tarkoitettu digitaalisille valikoiville puheluille.
Digital Selective Calling (DSC) -meriradio käyttää kaksisävyistä digitaalista signalointiprotokollaa soittaakseen tai vastaanottaakseen puheluita muilta laivoilta tai rannikkoasemilta tai kaikista maantieteellisen alueen asemista. Se on osa Global Maritime Distress and Safety System (GMDSS) -järjestelmää, joka on liittovaltion viestintäkomission (FCC) vuonna 1996 laatima määräys.
FCC säätelee kaikentyyppistä meriradion käyttöä Yhdysvaltain vesillä. Ne edellyttävät tiettyjen yhdysvaltalaisten alusten, kuten yli 20 metrin (65.5 jalan) pituisten tai yli kuuden matkustajan vuokraamista avomerellä, kuljettamaan meriradiota ja seuraamaan kanavaa 16 koko ajan. Näillä aluksilla on oltava FCC -alusasema. Muihin FCC: n säännöksiin, jotka koskevat meriradiota, kuuluu puheluiden rajoituksia, kanavan 16 pitäminen auki vaihtamalla toinen kanava yhteydenoton jälkeen ja väärien hätäpuhelujen ja ilkeyden kieltäminen.