Mielen ja kehon harjoitus on tyypillisesti toimintaa, jossa henkilö liikkuu fyysisesti samalla kun hän käyttää keskittymistä varmistaakseen henkisen keskittymisen ja tietoisuuden. Tällä tavoin voidaan viitata lukuisiin aktiviteetteihin, mukaan lukien joukko erilaisia muodollisia harjoituksia ja käytäntöjä, joilla joku voi hallita kehoaan paremmin. Mieli-kehoharjoitus voi keskittyä ensisijaisesti kehoon, yleensä fyysisenä toiminnan muotona, jossa keskittymistä käytetään hallinnan ylläpitämiseen. On myös useita toimintoja, kuten meditaatio, jotka keskittyvät ensisijaisesti mieleen ja käyttävät ajattelua ja keskittymistä tuomaan harjoittajan kehon harmoniaan.
Mielen ja kehon harjoituksen päätarkoitus on käyttää kurinalaisuutta ja itsetietoisuutta fyysisen ja henkisen toiminnan hallitsemiseen. Keskittyminen on usein tärkeä osa tätä prosessia, koska se varmistaa, että ihmisen ajatukset ovat tässä hetkessä ja ovat sopusoinnussa hänen kehonsa kanssa. Mielen ja kehon harjoittelun aikana voidaan vaatia paljon vaivaa, jotta harjoittajan ajatukset eivät vaeltele tai poistu prosessista. Tämä voi tehdä tällaisesta toiminnasta vaikeampaa kuin muut toimenpiteet, joissa ihmiset voivat usein keskittyä johonkin muuhun harjoittelun aikana.
Jotkut yleisimmistä mielen ja kehon harjoittelun muodoista ovat sellaisia, joissa painopiste on aluksi kehossa ja henkiset sovellukset tukevat niitä. Fyysiset liikuntamuodot ovat tyypillisesti osa tätä, jossa henkilö venyttelee ja liikkuu eri tavoin kasvattaakseen lihaksia ja poistaakseen kehon rasvaa. Tämäntyyppiset mielen ja kehon harjoitukset keskittyvät usein hengitykseen ja itsehillintään, jossa liikkeiden on tarkoitus olla tarkkoja ja harkittuja. Ammatinharjoittajan mieli keskittyy usein varmistamaan, että jokainen toiminta on tarkkaa ja oikein suunnattua ajatuksen ja liikkeen kurinalaisuuden osoittamiseksi.
On myös mielen ja kehon liikuntamuotoja, jotka keskittyvät voimakkaammin tällaisten toimintojen henkiseen osaan. Esimerkiksi meditaatio voi olla sellainen prosessi, vaikka ihminen ei välttämättä liikukaan fyysisesti kovin paljon tämän harjoituksen aikana. Oikean hengityksen ja asennon ylläpitäminen on tärkeää meditaation aikana, ja fyysinen hallinta ja kurinalaisuus kehittyvät usein tämän prosessin kautta.
Rentouttavaa hengitystä ja lihasten rentoutustekniikoita voidaan käyttää myös mielen ja kehon harjoituksena, jossa harjoittaja keskittää ajatuksensa hengitystapoihin ja lihasjännitykseen. Näissä harjoituksissa joku voi kurittaa omaa mieltään hallitsemaan tapaa, jolla hän reagoi erilaisiin ärsykkeisiin. Tätä käytetään usein ihmisille, joille tehdään invasiivisia lääketieteellisiä toimenpiteitä, jolloin he voivat hallita kehoaan parantaakseen paranemisprosessia.