Henkinen tarkkuus on ihmismielen terävyyden mitta. Mielentarkkuuden mittana otetaan yleensä huomioon keskittyminen, muisti, keskittyminen ja ymmärrys, mutta ei älykkyyttä. Tämä on tapa puhua siitä, kuinka hyvin tai huonosti aivot toimivat, ei niiden kyvystä suorittaa monimutkaisia toimintoja tai siitä, kuinka paljon ihminen on oppinut elämänsä aikana.
Vaikka on olemassa monia mielenterävyyden testejä, useimmat ihmiset eivät käytä mielentarkkuuden arvioita tapana mitata jonkun älykkyyttä, vaan keinona selvittää, toimivatko jonkun aivot paremmin vai huonommin kuin tavallisesti esimerkiksi tekijöiden, kuten esim. häiriötekijä, sairaus tai väsymys.
Henkisten kykyjen heikkenemistä tai lisääntymistä on joskus vaikea mitata, koska ihmisen henkinen terävyys on yksilöllistä. Tämä tarkoittaa, että vaikka aivojen toimintaa voitaisiin pitää alhaisena henkilön ikäryhmässä, se ei aina tarkoita aivojen toiminnan menetystä. On tärkeää ajatella henkilön perustarkkuutta ja mitata toiminnan heikkenemistä tai paranemista standardoidusta terävyysasteesta. Usein ihmiset itse tunnistavat psyykkisen toiminnan muutoksen ennen kuin muut ihmiset alkavat huomata sen vaikutuksia ja pystyvät siten tunnistamaan muutoksen oireena paremmin kuin kukaan muu.
Jotkut tekijät vaikuttavat mielenterveyteen dramaattisesti ja usein tavoilla, joita ei voida muuttaa. Alzheimerin taudin kuvataan usein aiheuttavan vakavaa ja pysyvää mielenterveyden menetystä. Muut aivoihin vaikuttavat lääketieteelliset ongelmat, kuten syöpä tai enkefaliitti, voivat heikentää henkistä terävyyttä. Pitkäaikainen huumeiden käyttö voi myös aiheuttaa pysyviä vaurioita, jotka vaikuttavat aivojen toimintakykyyn vielä pitkään sen jälkeen, kun huumeet ovat poistuneet käyttäjän elimistöstä.
On myös lyhytaikaisia tilanteita, joilla voi olla negatiivinen vaikutus mielentarkkuuteen. Jotkut lääkkeet vaikuttavat aivoihin siten, että henkinen terävyys heikkenee. Muut olosuhteet, kuten liiallinen väsymys tai äärimmäinen stressaantuminen, voivat vaikeuttaa aivojen suorittamista tehtävissä, joiden kanssa niillä ei yleensä ole vaikeuksia. Häiriöt voivat myös johtaa ilmeiseen mielentarkkuuden heikkenemiseen, olivatpa nämä häiriötekijät sisäisiä huolenaiheita tai ulkoisia keskeytyksiä. Suurin osa näistä ongelmista on eristetty, ja terävyys palautuu, kun häiriö on ratkaistu ja aivoilla on ollut aikaa sopeutua.
On myös mahdollista parantaa henkistä toimintaa harjoittamalla toimintaa ja strategioita, jotka edistävät näitä toimintoja. Tiettyjen ruokavaliotoimenpiteiden uskotaan parantavan henkistä terävyyttä joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Henkisen toiminnan harjoittaminen, kuten kielen opiskelu tai monimutkaisen pelin pelaaminen, voi myös parantaa henkistä toimintaa yleisesti. Harjoituksen uskotaan myös parantavan näitä toimintoja parantamalla verenkiertoa. Henkinen tarkkuus voi olla vaihtelevaa jopa samalla henkilöllä ja sillä on paljon tekemistä kehon kanssa kokonaisuutena, joten on tärkeää huolehtia kehosta parhaalla mahdollisella tavalla parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi mielestä.