Mikrometriruuvi on kädessä pidettävä laite, jota käytetään mittaamaan hyvin pieniä pituuksia ja paksuuksia. Esimerkkejä sen mittauksista ovat putkien leveys tai langan paksuus. Mikrometriruuveja on vähintään kolme erilaista muunnelmaa, mutta ne kaikki käyttävät tarkasti mitattuja ruuveja. Mikrometriruuvi voidaan kalibroida ottamaan useita eri mittayksiköitä, mikä tekee niistä hyödyllisiä useilla eri aloilla.
Useimmissa mikrometriruuveissa on neljä tärkeää osaa: kahva, kalibroitu ruuvi, runko ja alasin. Runko pitää alasimen etäisyydellä ruuvista. Kun ruuvi kierretään, se pienentää tai lisää ruuvin pään ja alasin välistä etäisyyttä, aivan kuten ruuvi. Joissakin mikrometriruuveissa on yksinkertaisesti kahva ja ruuvi kiinni. Sitä pidetään mitattavaa kohdetta vasten viivaimena.
Kaikki mikrometriruuvit on valmistettu huolellisesti siten, että ruuvikierteiden välinen etäisyys on sama koko ruuvin pituuden. Tällä tavalla, kun ruuvi on kierretty, se voi antaa tarkan mittauksen. Ruuvin pohja on merkitty viivoilla, jotka osoittavat jokaisen mittayksikön. Käyttäjä voi nähdä tehdyt mittaukset, kun ne on sovitettu mikrometriruuvin kahvassa oleviin.
Mikrometriruuvissa voi olla erilaisia kiinnikkeitä, jotka voidaan ruuvata päälle ja pois eri kohteiden mittaamiseksi. Niitä on myös erilaisia malleja, jotka helpottavat erilaisten esineiden ja etäisyyksien mittaamista. Yksilöt voivat ostaa mikrometriruuvin leveyden, rakojen ja reikien mittaamiseksi. Ruuvi voi myös mitata putkien syvyydet, halkaisijat ja paksuudet. Niitä on saatavana sekä metrisinä että Yhdysvaltain mittausjärjestelminä.
Ranskalainen tähtitieteilijä William Gascoigne luetaan ensimmäisen toimivan mikrometrin luomiseksi 1600 -luvulla, vaikka käsite oli olemassa ennen sitä. Hän käytti sitä tähtien välisten etäisyyksien mittaamiseen, kuten kaukoputkesta näkyi.
Ennen tätä sekstanttia käytettiin mittaamaan auringon ja horisontin välinen etäisyys aluksen navigointia varten. Tämä oli vain paljain silmin mitattu, ja Gascoigne tajusi, että paljon tarkempi mittaus voidaan tehdä ruuvilla. Näillä mittauksilla hän pystyi sitten tekemään laskelmia taivaalla näkemiensä planeettojen ja tähtien koosta. Ajan myötä mikrometrin tarkkuus johti sen kehittämiseen maanpäällisten kohteiden mittaamiseen. Niitä valmistettiin laajalti 1800 -luvulla.