“Mikrorobotti” on joskus epämääräinen termi, jota käytetään viittaamaan pieniin robotteihin. Joskus sitä on käytetty viittaamaan alle millimetrin sivussa oleviin robotteihin, mutta sitä on käytetty nimenä mitä tahansa epätavallisen pientä robottia. Mikrorobotiikka on lapsenkengissään oleva ala, mutta sillä on valtavat mahdollisuudet tulevaisuudelle. Tuoreena esimerkkinä mikrorobotiikan saavutuksista eteläkorealaiset tutkijat ovat jo osoittaneet alle millimetrin kooltaan kuusijalkaisen mikrorobotin, joka on tarpeeksi pieni kulkemaan valtimoiden läpi. Tämä robotti voi vapauttaa lääkkeitä, jotka vapauttavat tukkeutuneita valtimoita, mikä voi auttaa pysäyttämään sydänkohtauksia. Se on tällä hetkellä prototyyppivaiheessa.
Mikrorobotiikan mahdollisuutta analysoivat ensimmäisen kerran 1970-luvulla tutkijat, jotka tekivät salaista tutkimusta Yhdysvaltain hallituksen tiedustelupalveluille. Varsinaisen mikrorobotin rakentamiseen tarvittavia miniatyrisointitekniikoita ei tuolloin ollut olemassa, joten tutkimukset olivat jonkin aikaa vain teoreettisia. Marraskuussa 1987 robotiikka Anita M. Flynn julkaisi tärkeän paperin “Gnat Robots (and How They Will Change Robotics), joka aloitti mikrorobottien spekuloinnin ja suunnittelun modernin aikakauden. Vasta 1990-luvulla tietokonesirut pienennettiin tarpeeksi pieneksi, jotta todelliset mikrorobotit olivat mahdollisia. Silti teknisiä haasteita on monia. Käytännöllisiä mikrorobotteja on vain vähän, eikä yhtäkään niistä ole vielä kaupallistettu.
Mikrobottien luomiseen tarvittavaa tekniikkaa kutsutaan MEMS-mikroelektromekaanisiksi järjestelmiksi. MEMS sisältää aktiiviset mekaaniset ja elektroniset järjestelmät mikromittakaavassa. Alle millimetrin kokoinen robotti tarkoittaa usein, että sen suunnitteluominaisuudet mitataan pelkillä mikroneilla. Käyttämällä vähemmän tiukkaa “mikrorobotin” määritelmää, kuten muutaman senttimetrin halkaisijaltaan robotissa, piirteiden koot mitataan millimetreinä.
Yksi vaikuttavimmista mikrobiotiikkaprojekteista on tullut Harvardin Microrobotics Labista. Tämä tiimi on luonut lentäviä robotteja, joiden siipien kärkiväli on vain penniäkään suurempi. Se saa sinut miettimään – millaista sodankäynti tai jopa arkielämä on yhteiskunnassa, jossa on lukuisia mikrorobotteja? On olemassa niin vahvoja myrkkyjä, että vain muutama nanogramma voi tappaa – millaista sota olisi, jos toisella puolella olisi hyttysen kaltaisia mikrorobotteja ruiskuttamaan niitä vihollissotilaisiin? Ehkä tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia tällaisten aseiden käyttöä vastaan.