Kemia, pitoisuus on aineen taso aineiden seoksessa, kuten esimerkiksi meressä olevan natriumkloridin määrä. Pitoisuus voidaan ilmaista eri yksiköinä, usein painoina ja tilavuuksina. Molaarisuus on painomuoto tilavuusyksikköä kohti. Tietyn aineen moolipitoisuus on sen aineen moolimäärä, joka on liuotettu yhteen litraan liuosta riippumatta siitä, kuinka monta muuta ainetta voidaan liuottaa samaan liuokseen.
Natriumkloridista (NaCl), tavallisesta ruokasuolasta, näiden kahden aineen – natriumin ja kloorin – atomipainon voi löytää jaksollisesta taulukosta. Natriumin atomipaino on 22.99. Kloorin atomipaino on 35.45. Tämä tarkoittaa, että natriumkloridin – molempien alkuaineiden yksi atomi – molekyylipaino on 58.44. Koska yksi mooli ainetta määritellään sen molekyylipainona grammoina, yksi mooli NaCl on 58.44 grammaa (g).
Esimerkkinä voidaan mainita, että jos 537 millilitraa (ml) liuosta sisältää 15.69 g natriumkloridia, mutta ei muuta ainetta, liuoksen moolipitoisuus on (15.69 g / 58.44 g) ÷ (537 ml / 1000 ml) = 0.50. Liuos on 0.50 M natriumkloridissa. Jos liuos sisältää muita komponentteja, kuten magnesiumbromidia, tämä liuos jää 0.50 M natriumkloridiin. Sillä on kuitenkin myös moolipitoisuus magnesiumbromidissa.
Magnesiumin atomipaino on 24.31. Bromin atomipaino on 79.90. Magnesiumbromidin molekyylipaino ei kuitenkaan ole 24.31 + 79.90 = 104.21. Tämä johtuu siitä, että magnesiumbromidilla on kemiallinen kaava MgBr2, koska magnesiumin valenssi on +2, kun taas bromin valenssi on vain -1. Oikein, magnesiumbromidin molekyylipaino on 24.31 + (2 × 79.90) = 184.11.
Jos läsnä on 24.72 g magnesiumbromidia, magnesiumbromidin moolipitoisuus on (24.72 g / 184.11 g) ÷ (537 ml / 1000 ml) = 0.25 M. Tämä tarkoittaa, että liuos on sekä 0.50 M NaCl: ssa että 0.25 M MgBr2: ssa. On mielenkiintoista huomata, että vaikka vesimolekyylien väheneminen tässä toisessa liuoksessa verrattuna ensimmäiseen – pitoisuudet ilmaistaan ”litraa kohti liuosta”, ei “litraa vettä kohti” – natriumkloridin moolipitoisuus on sama molemmille. Teoreettisesti on mahdollista, että yhdessä litrassa liuosta on suunnattoman suuri määrä aineita, jolloin saadaan molaarisia pitoisuuksia, jotka ovat melko pieniä ja lähes ilman vettä.