Molekyylipatologia on biolääketieteen haara, joka keskittyy sairauksien etenemiseen, kehittymiseen ja kehittymiseen molekyylitasolla. Sitä voidaan soveltaa käytännössä potilaisiin sen lisäksi, että sitä hyödynnetään biolääketieteellisessä tutkimuksessa oppiakseen lisää tietyistä sairauksista syövästä geneettisiin olosuhteisiin. Yleensä molekyylipatologiaa käsitellään patologia -alan osajoukkona, mutta siihen kuuluu myös genetiikka, immunologia ja monet muut lääketieteen näkökohdat, ja ihmiset voivat lähestyä sitä useista näkökulmista.
Molekyylipatologi voi suorittaa erilaisia testejä oppiakseen solun peruskomponenteista, mukaan lukien solu -DNA: n muodostavat aminohapot. Aminohapposekvensoinnin lisäksi tämän alan ihmiset katsovat myös solukudosnäytteitä ja suorittavat erilaisia testejä saadakseen lisätietoja taudin etenemisestä tietyillä potilailla ja yleensä.
Yksi yleinen käyttö molekyylipatologille on syöpäpotilailta otettujen näytteiden tutkiminen. Patologi voi testata näytteen määrittääkseen, mistä syöpä on peräisin, ja etsimään biomarkkereita, jotka voisivat osoittaa alttiuden spesifisille syöpähoidoille. Esimerkiksi estrogeenille herkkää rintasyöpää hoidetaan eri tavalla kuin rintasyöpää, joka ei ole. Käyttämällä molekyylipatologiaa onkologi voi kehittää potilaalle räätälöidyn hoitomenetelmän.
Tätä kurinalaisuutta voidaan käyttää myös geneettisten sairauksien tutkimiseen ja testaamiseen sekä saastumisen ja muiden ihmisten terveyteen kohdistuvien ympäristövaikutusten tulosten tarkasteluun. Molekyylipatologit tutkivat esimerkiksi syöpää aiheuttavia aineita saadakseen tietää, miten ne vaikuttavat kehoon molekyylitasolla ja määrittävät, mitkä syöpää aiheuttavan aineen kemikaalit ovat vastuussa taudin kehittymisestä. He tutkivat myös solujen erilaistumista ja kasvua, sekä normaaleja että epänormaaleja, integroimalla paljon solubiologiaa työhönsä.
Tämän alan ihmiset voivat saada koulutusta lääkäreiksi, aloittaen patologian residenssistä ja lopulta siirtymällä molekyylipatologiaan. He voivat myös kouluttaa opiskelemalla tohtoria, jotta he voivat työskennellä tutkimuksessa ja laboratoriotieteissä. Molemmissa tapauksissa, koska tämä ala kasvaa, kehittyy ja muuttuu niin nopeasti, on ehdottoman välttämätöntä osallistua konferensseihin ja muihin täydennyskoulutusmahdollisuuksiin pysyäkseen mukana alan muutoksissa. Molekyylipatologian asiantuntija voi työskennellä esimerkiksi lääketieteellisissä laboratorioissa, lääkeyhtiöissä, sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa.