Mikä on monivaiheinen malli?

Monivaiheinen malli on mallintamistyökalu, jota käytetään tunnistamaan hinnoittelun muutosten ja muiden markkinatapahtumien taustalla olevat syyt. Tämäntyyppistä käyttöomaisuushinnoittelumallia voidaan soveltaa yksittäiseen arvopaperiin tai sitä voidaan käyttää suhteessa koko salkkuun. Tämä saavutetaan analysoimalla sovellettavien muuttujien väliset suhteet, jotka johtavat kyseisen arvopaperin tai arvopaperiryhmän kehitykseen, ja siihen liittyy aina vähintään kaksi erityistä tekijää. Näiden muuttujien välisen suhteen ymmärtäminen antaa arvokkaita vihjeitä, jotka voivat auttaa sijoittajia tekemään järkeviä päätöksiä kyseisten arvopapereiden tulevasta käytöstä.

Yksi monivaiheisen mallin tärkeimmistä eduista on kyky auttaa sijoittajaa valitsemaan arvopaperit, jotka sopivat ihanteellisesti sellaiselle salkulle, jota hän haluaa kehittää. Jos esimerkiksi sijoittaja haluaa kohdistaa sijoitusmahdollisuuksiin, jotka tarjoavat tietyn rahataloudellisen tuoton samalla kun hänellä on korkeintaan tietty taso, tämä malli voi helpottaa näiden arvopapereiden tunnistamista. Sijoittajat, jotka haluavat muuttaa sijoituksia riskitasolla tämän lähestymistavan avulla, voivat auttaa luomaan halutun tasapainon salkussa.

Vaikka monivaiheisella mallilla on useita luokituksia tai tyyppejä, monet sijoitusalan ammattilaiset tunnistavat kolme perustyyppiä tai luokkaa. Makrotaloudellisessa mallissa otetaan usein huomioon sellaiset tekijät kuin nykyinen korkotaso, inflaatio- tai taantumaaste ja työttömyyden nykyinen taso. Perusperusteisessa monivaiheisessa mallissa tarkastellaan tarkasti tietyn arvopaperin tuottamaa tuottoa ja sen kohde-etuuden arvoa. Tilastollisessa mallissa keskitytään tyypillisesti jokaisen harkittavan arvopaperin tuottoon, joka vertaa ja vertaa kunkin tuottoa.

Vaikka monivaiheinen mallistrategia voidaan rakentaa käyttämällä kahta tekijää, on usein toivottavaa käyttää suurempaa määrää. Yksi suosittu malli tunnetaan nimellä Fama ja ranskalainen malli. Tämä on itse asiassa kolmen tekijän malli, jossa otetaan huomioon kyseisten arvopaperien kirjanpitoarvot, arvopapereita liikkeeseen laskevien yritysten koko ja ylimääräinen tuotto, joka löytyy markkinoilla. Useimmissa sovelluksissa ajatus on, että tulkitsemalla historialliset tiedot oikein ja ottamalla huomioon eri tekijöiden vaikutukset, on mahdollista ennustaa tarkasti, miten arvopaperit toimivat tulevaisuudessa. Sijoittaja voi sitten päättää, kannattaako tietty arvopaperi hankkia tai pitää hallussa vai pitääkö omaisuus myydä ja korvata toisella arvopaperilla.