Myeliini on aine, joka sulkee neuronien aksonit ja tarjoaa sähköeristystä, joka auttaa hermoston toimintaa. Tämän aineen merkitys ilmenee parhaiten sellaisissa sairaustyypeissä, jotka kehittyvät, kun se vaurioituu tai tuhoutuu. Demyelinoivat sairaudet, kuten multippeliskleroosi, ovat rappeuttavia tiloja, jotka voivat aiheuttaa näön ja kuulon heikkenemistä, raajojen toiminnan asteittaista häviämistä ja monia muita lihaskoordinaatioon ja hallintaan liittyviä oireita.
Neuronit ovat soluja, jotka muodostavat keskushermoston. Jokaisella solulla on pitkä hännän kaltainen rakenne, jota kutsutaan aksoniksi, joka ulottuu solunulkoiseen tilaan. Aksonit ottavat yhteyttä muihin aksoneihin tai lihas- tai rauhasoluihin lähettämällä hermoimpulsseja sähköenergian muodossa. Myeliini, rasvaproteiini, päällystää jokaisen aksonin kerroksessa, jota kutsutaan tuppeksi. Tämä proteiini on dielektrinen materiaali, mikä tarkoittaa, että se tarjoaa sähköeristyksen vaipan aksonille.
Tämän proteiinin sähköeristyksellä on kaksi tärkeää roolia, jotka edistävät ja ovat välttämättömiä hermoston terveelle toiminnalle. Yksi näistä on se, että myeliini auttaa pitämään sähkövirran aksonin sisällä. Se tekee tämän kahdella tavalla: lisäämällä sen sähkövastusta ja vähentämällä sen kapasitanssia. Lisääntyvä sähkövastus estää sähköenergian menettämisen kennon ulkopuolella, kun taas kapasitanssin pieneneminen heikentää aksonin kykyä varastoida sähköenergiaa.
Proteiinin päätehtävänä on auttaa hermoimpulsseja liikkumaan aksonia pitkin lisäämällä nopeutta, jolla nämä impulssit pystyvät kulkemaan. Se tekee tämän prosessin, jota kutsutaan suolaiseksi johtamiseksi, joka sallii impulssien “hypätä” pitkin aksonia, samalla tavalla kuin heitetty kivi voi hypätä pitkin veden pintaa. Tämä hyppyliike sallii impulssien kulkea nopeammin kuin jos ne joutuisivat kulkemaan koko aksonia pitkin.
Myeliini on välttämätön hermoston terveelle toiminnalle. Ilman sitä aksonit siirtyvät paljon vähemmän tehokkaasti sähköenergian siirtämiseen, mikä johtaa sairauden oireisiin, kun suuri määrä aksoneja demyelinoituu. Monet tunnetuimmista demyelinisoivista sairauksista, mukaan lukien multippeliskleroosi, ovat seurausta autoimmuunireaktiosta, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa vähitellen myeliiniä keskushermostossa. Tämän välttämättömän proteiinin tuhoaminen vähentää nopeutta, jolla sähköiset impulssit kulkevat aksoneja pitkin, mikä johtaa merkittävään hermoston häiriöön. Ihmiskeho pystyy korjaamaan tämän tuhoutumisen hyvin rajallisella nopeudella, mutta demyelinoivien sairauksien eteneminen lopulta ylittää huomattavasti kehon korjausjärjestelmien kyvyn.