Myokymia on sairaus, joka aiheuttaa lihasten tahattomia liikkeitä. Se voi vaikuttaa kasvoihin tai mihin tahansa kehon lihasryhmään, erityisesti pienempiin ryhmiin, kuten sormiin. Myokymia voi tapahtua itsestään, mutta on usein oire toisesta neurologisesta tai liikehäiriöstä.
Kasvojen myokymiaa esiintyy tyypillisesti silmäluomilla ja se vaikuttaa silmäluomien lihakseen, joka ohjaa silmäluomien avautumista ja sulkemista, mistä seuraa silmäluomien nykiminen. Se voi johtua liiallisesta stressistä tai alkoholin tai kofeiinin kulutuksesta, joka on yleensä väliaikaista ja häviää ilman hoitoa. Tilanne voi myös olla merkki hemifasiaalisesta kouristuksesta, häiriöstä, joka alkaa silmien nykimisenä ja vaikuttaa lopulta kasvoihin. Kasvojen nykiminen voi myös olla oire blefarospasmista, häiriöstä, joka heikentää aivojen kykyä hallita liikettä oikein.
Raajan myokymia voi olla kevyitä nykimisiä tai voimakkaita kouristuksia. Tilanne voi esiintyä kaikkialla käsivarsissa ja jaloissa, mutta pyrkii usein estämään käden liikkeiden hallintaa. Se voi olla oire multippeliskleroosista, häiriöstä, joka vahingoittaa hermostoa ja rajoittaa lihasten liikkeen hallintaa. Tahaton raajojen liike voi myös olla merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jossa kilpirauhanen ei toimita keholle riittävästi hormoneja aineenvaihdunnan ja energiatason hallitsemiseksi. Vaikka nykiminen tai kouristukset ovat myokymian yleisimpiä oireita, ne voivat johtaa muihin oireisiin. Jatkuva tahaton liike voi aiheuttaa kouristuksia tai jäykkyyttä vaurioituneella alueella tai voi myös aiheuttaa arkuutta ja väsymystä.
Jos myokymia johtuu elämäntavasta, se ei ehkä vaadi hoitoa, varsinkin jos syyllisen toiminta muuttuu. Jotkut ihmiset eivät ehkä löydä tilannetta tarpeeksi kiusalliseksi hakeutua hoitoon tai muuttaa elämäntapaansa. Jos sairaus on oire taustalla olevasta sairaudesta, se voi laantua sopivalla hoidolla olemassa olevaan ongelmaan, vaikka liikehäiriöillä ei useinkaan ole tehokkaita hoitoja.
Kevyt liikunta voi auttaa vähentämään jatkuvien liikkeiden taajuutta, mutta sitä yleensä ohjaa terveydenhuollon ammattilainen tilan huononemisen estämiseksi. Kouristuksia ehkäiseviä lääkkeitä voidaan myös määrätä hallitsemaan liiallisia tahattomia liikkeitä, varsinkin jos niitä esiintyy riittävän usein estämään jokapäiväistä toimintaa. Lääkkeet estävät aivoja lähettämästä sopimattomia liikesignaaleja lihashermoille.
Tietyt tekijät voivat pahentaa myokymiaa tai tehdä sen todennäköisemmäksi. Henkinen tai fyysinen stressi, kuten masennus tai unen puute, voi laukaista jaksoja. Silmien kiristäminen lukemaan tai katsomaan kirkasta tietokoneen tai television näyttöä voi myös tehdä silmäluomien nykimistä useammin.