Sanojen merkityksissä on kaksi osaa. Sanan denotaatio on tosiasiallinen määritelmä, joka löytyy sanakirjasta. Toisaalta konnotaatio on määritelmä ja kaikki siihen liittyvät emotionaaliset ja kulttuuriset yhdistykset. Negatiivinen merkitys on kielitermi sellaiselle merkitykselle, jolla on epämiellyttäviä tai huonoja sävyjä.
Sanalla, jolla on negatiivinen merkitys, on emotionaalinen matkatavara. Kuten edellinen lause osoittaa, sanan merkitys voi muuttua sen kontekstin tai sen mukaan, miten sitä käytetään lauseessa. Sanoilla “emotionaalinen” ja “matkatavara” ei välttämättä ole negatiivisia merkityksiä yksinään, mutta yhdessä niillä on negatiivinen merkitys. Jos esimerkiksi sanotaan, että jollakin on emotionaalinen matkatavara, ihmiset voivat ajatella, että hän on epävakaa tai hänen pitäisi hakea neuvontaa.
Sosiaalisesti ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että monilla sanoilla on joko positiivisia tai negatiivisia merkityksiä. Ilman tätä kieltä koskevaa sopimusta ihmiset eivät voineet kommunikoida kovin hyvin. Esimerkiksi useimmat ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että sana “säästäväinen” liittyy positiivisesti ajatukseen käytännöllisestä ihmisestä, joka ei käytä rahaa turhaan. Sana “halpa” toisaalta on kielteinen ja sitä pidetään usein loukkauksena. Säästäväisten tavoin halpa kuvaa kuitenkin myös henkilöä, joka ei käytä rahaa ylenmääräisesti, mutta se liittyy yleensä kurjaan, niukkaan ihmiseen.
Negatiivinen merkitys voi riippua myös yksilön käsityksestä. Sana “käärme” on kielteinen monille ihmisille, koska käärmeiden pelko on yleistä. Pelkkä sanan käärme mainitseminen saa jotkut ihmiset vapisemaan; Silti se on ihana sana herpetologille – eläintieteilijälle, joka on erikoistunut käärmeiden tutkimukseen. Yksilöllinen käsitys sanasta voi tulla entistä tarkemmaksi riippuen henkilön kokemuksesta ja psykologisesta rakenteesta. Jos henkilö menettää elämänsä säästöt taloudellisen neuvonantajan varjoisten investointien vuoksi, termillä “taloudellinen neuvonantaja” voi olla negatiivinen merkitys kyseiselle henkilölle.
Kirjailijoiden, jotka usein tekevät taikansa tekemällä assosiaatioita sanojen ja kuvien välille, on oltava erittäin tarkkaavaisia konnotaatioon ja sen vaikutuksiin. Kirjallisuus ja runot on kirjoitettu herättämään tunteita. Kirjoittajan keskittyminen sanoihin ja niiden kontekstiin runon tai romaanin sisällä auttaa häntä ilmaisemaan sekä ideoita että tunteita. Esimerkiksi runoilija voi kirjoittaa: “Oravia riitelee puissa”. Sanan “bicker” negatiivinen merkitys auttaa luomaan kuvan siitä, kuinka meluisia ja röyhkeitä oravia voi olla.