Nettovetoisuus, joka tunnetaan myös nimellä NT tai NT, on laskentamenetelmä aluksen tavaratilasta. Se ei ole aluksen painon tai massan tai siirtymäpainon mitta, vaan tilavuusmittaus. Jokainen tonnimäärä tonnimäärässä vastaa 100 kuutiometriä (2.83 kuutiometriä) tilaa. Bruttovetoisuus on rahtialuksen ruumassa olevan tilan koko fyysinen tilavuus, mutta nettomäärä on tämän tilan käytännöllinen tai hyödyllinen alue, jolla voidaan todella varastoida rahtia.
Nettovetoisuutta koskevat säännöt otettiin käyttöön yhdenmukaisten sääntöjen luomiseksi sellaisille näkökohdille kuin satamien tuonti- ja vientiverot ja telakoiden huollettavuusstandardit, mutta Kansainvälinen merenkulkujärjestö pani säännöt todellisuudessa voimaan vasta 18. heinäkuuta 1982. Kaikkien yleissopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden on sovellettava sen sääntöjä lukuun ottamatta kaikkia näiden valtioiden lipun alla purjehtivia aluksia, jotka on luokiteltu sota -aluksiksi, ja aluksia, jotka ovat alle 79 metriä pitkiä. Rahtialukset, jotka liikkuvat tietyillä aluevesillä, ovat myös vapautettuja, kuten Pohjois -Amerikan suurissa järvissä, Kaspianmerellä sekä Uruguayn ja Argentiinan jokissa. Ulkomaisten satamien alukset, jotka ovat lipun alla yleissopimuksen määräysten mukaisesti, suostuvat satamaviranomaisten suorittamiin tarkastuksiin, joiden tarkoituksena on vahvistaa oikeiden nettotonnitodistusten noudattaminen ja sertifiointi niin kauan kuin tällaisten alusten lähteminen ei viivästy.
Vuodesta 1998 lähtien ainakin 86 valtiota oli joko ratifioinut yleissopimuksen tai liittynyt siihen. Kun se otettiin alun perin käyttöön vuonna 1982, 48 maata, jotka muodostivat yli 80% maailman merenkulusta, alkoivat noudattaa sen sääntöjä. Yhdysvallat pani tällaiset suuntaviivat täysimääräisesti täytäntöön vasta vuonna 1986, jolloin Yhdysvaltain kongressi hyväksyi lainsäädännön kansainvälisen merenkulun määräysten noudattamiseksi. Yleissopimuksen vaatimukset eivät yleensä sisällä kaikkea kotimaanliikennettä asianomaisten alusten nettotonnimäärästä riippumatta.
Aluksen lastin nettotilavuuden laskeminen on melko monimutkainen asia. Siihen sisältyy bruttovetoisuuden, alustyypin sallitun matkustajien ja matkustajapaikkojen lukumäärän sekä itse aluksen muotoiltujen päästöjen huomioon ottaminen. Yleensä se perustuu 96 prosenttiin aluksen kokonaispituudesta sen vesiviivalla ja 85 prosenttiin sen valetusta syvyydestä mitattuna kölin yläosasta vesilinjan peräsinkannan akselille.
Laivanrakennus voi myös olla muuttuja nettovetoisuuden laskennassa, koska tietyillä alusluokilla, kuten öljysäiliöaluksilla, on erilliset painolastisäiliöt, jotka muodostavat huomattavan määrän alusta, jota ei voida käyttää lastiksi. Kaikissa rahtitiloissa on oltava merkintä ”CC”, ja alusten omistajien on ilmoitettava kaikista lastirakenteen muutoksista, jotka johtuvat laivanrakennuksesta tai matkustajamäärien muutoksista. Sallittu syväys on myös tärkeä tekijä rahtikapasiteetin määrittämisessä, koska se vaikuttaa aluksen käytännölliseen ohjattavuuteen. Se on taso, johon lastattu alus uppoaa veteen mitattuna vesiviivasta upotetun rungon alimpaan kohtaan.