Nolo contendere on oikeudellinen termi, jota käytetään, kun rikoksesta syytetty henkilö päättää olla kiistämättä häntä vastaan esitettyjä syytteitä. Termi nolo contendere on latinalainen lause, joka tarkoittaa “en halua kiistää” tai “en kiistä sitä”. Kun henkilö esittää nolo contendere -perusteen, sitä kutsutaan usein vetoomukseksi tai valituksen jättämiseksi kiistämättä.
Kun henkilöä syytetään rikoksesta, syytteisiin voidaan esittää kolme pääasiallista valitusperustetta. Ensimmäinen on syyllisyyden tunnustaminen, mikä tarkoittaa, että vastaaja myöntää ja tunnustaa syyllisyytensä syyllistyneeseen rikokseen ja suostuu hyväksymään rangaistuksen rikoksesta. Toinen vaihtoehto vastaajalle on tehdä syytön syyllisyydestä, jota käytetään silloin, kun vastaaja haluaa kiistää syyllisyytensä rikokseen, josta häntä syytetään. Kun syytön syyllisyydestä tehdään, syyttäjällä on velvollisuus todistaa vastaajan syyllisyys tuomarille tai valamiehistölle oikeudenkäynnin aikana.
Nolo contendere on kolmas oikeudellinen kanne, jonka vastaaja voi esittää. Kun vastaaja esittää tämän valitusperusteen, hän ei tunnusta tai tunnusta syyllisyyttään rikoksesta, josta häntä syytetään. Vastaaja suostuu kuitenkin hyväksymään rangaistuksen rikoksesta. Nolo contendere -perusteen antamisella on monella tapaa sama vaikutus kuin syyllisyysperusteella.
Yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi yksittäinen henkilö voi vedota nolo contendereen, on välttää syytteen nostaminen siviilioikeudellisessa kanteessa vahingonkorvauksen tunnustamiseksi rikoksesta. Monilla lainkäyttöalueilla vastaajaa, joka ei vedota kiistoon syyllisyytensä tunnustamisen sijasta, ei voida haastaa siviilioikeudellisessa vahingonkorvauskanteessa, koska todellinen syyllisyyden tunnustaminen ei ole mahdollista. Näin ollen nolo contendere -peruste voi tarjota lisäsuojelusuojaa, joka ei olisi vastaajan käytettävissä, jos hän olisi syyllistynyt. Koska lisäsuojaa voidaan tarjota nolo contendere -perusteella, useimmissa tuomioistuinjärjestelmissä on hyvin tarkat ohjeet siitä, milloin kanne voidaan esittää.
Nolo contendere -peruste esitetään usein syyttäjän ja vastaajan välisten neuvottelujen tuloksena prosessissa, jota usein kutsutaan valitusneuvotteluksi. Valitusneuvottelujen aikana syyttäjä voi ehdottaa syytteiden alentamista tai rangaistuksen tai tuomion lieventämistä, jos vastaaja suostuu tunnustamaan syyllisyytensä tai olemaan kiistämättä syytteitä. Valituskaupan ansiosta syyttäjä voi välttää oikeudenkäynnin ja samalla antaa vastaajalle mahdollisesti lievemmän rangaistuksen tai rangaistuksen kuin mitä olisi saanut, jos asia siirtyisi oikeudenkäyntiin ja vastaaja todettaisiin syylliseksi alkuperäisiin syytteisiin.