Notaarimaksu on maksu, joka maksetaan notaarille vastineeksi palveluistaan. Notaarimaksut voivat vaihdella vaaditun palvelutyypin ja alueen mukaan. Monilla alueilla on erityinen aikataulu notaarimaksun suuruudesta palvelua kohden, joten saattaa olla järkevää selvittää nämä enimmäismaksut ennen asiakirjojen notaarin vahvistamista tai muiden notaarin lainkäyttövaltaan kuuluvien palvelujen saamista.
Notaari on virkamies, jolla on valtuudet todistaa ja hoitaa tiettyjä oikeudellisia tehtäviä, kuten testamenttien ja sopimusten allekirjoittaminen ja tiettyjen valanteko. Koulutusprosessi notaariksi vaihtelee suuresti; useimmissa Yhdysvalloissa harjoittelijat osallistuvat vain muutamaan luokkaan, kun taas muualla maailmassa notaarin aseman hankkiminen voi kestää vuosien koulutuksen ja edellyttää hallituksen nimittämistä virkaan. Useimmissa tapauksissa notaarit maksavat palkkansa vain provisiosta perimällä notaarimaksun.
Jotkin asiakirjat eivät ole laillisesti sallittuja ilman notaaria, mikä tarkoittaa, että notaarin palvelut katsotaan usein julkisiksi tarpeiksi. Tästä syystä notaarimaksut ovat yleensä melko alhaiset, mutta ne voivat vaihdella sovellettavien vähimmäismäärien mukaan. Joillakin alueilla notaari voi päättää luopua palkkioista, mutta muilla alueilla vaaditaan, että jokaisesta laillisesta notaaripalvelusta maksetaan jonkin verran maksua. Notaarit voivat joskus veloittaa palvelusta alle määritetyn enimmäismäärän, yleensä harkintansa mukaan. Jos palvelun suorittaa jossakin toisessa tehtävässä työskentelevä lakiasiain notaari, kuten asianajaja, joka myös suorittaa notaarin vahvistamisen lakiasiaintoimistolle, on tärkeää olla varma, maksetaanko palkkio työnantajalle vai suoraan asianajotoimistolle .
Luettelo notaaripalkkioiden enimmäismääristä on yleensä saatavilla alueellisen lainsäädännön verkkosivuilla. Nämä sivustot voivat myös sisältää linkkejä paikallisiin resursseihin, joista notaareja voi löytää. Paikallisista laeista riippuen julkisella notaarilla voi olla oma toimisto, jakaa tilaa muiden asiakirjoihin liittyvien yritysten kanssa tai jopa työskennellä kotoa. Valtion virastot ja yksityiset yritykset voivat myös palkata notaareja pitkäaikaisesti, jos heidän palvelujaan jatkuvasti tarvitaan.
Jos notaarimaksu ylittää laissa sallitun enimmäismäärän, on tärkeää ilmoittaa lainvalvontaviranomaisille ja toimivaltaisille sääntelyelimille. Ylihinnoittelu on laiton käytäntö ja keino huijata yleisöä veloittamalla sallittuja rajoja yli usein tarpeellinen ja vaadittu palvelu. Ylihinnoittelusta syyllistynyt notaari saattaa joutua palauttamaan ylimääräiset maksut ja joutumaan kurinpitotoimiin, ja hänet voidaan kieltää jatkamasta harjoittelua.