Perintämääräys on eräänlainen asiakirja, jossa yritetään edistää maksun tarjoamista tai jonkinlaisen tiedon luovuttamista. Asiakirjan tarkasta tarkoituksesta riippuen se voi keskittyä erääntyneiden saldojen maksamisen vaatimiseen tai ilmoittaa joistakin vireillä olevista toimenpiteistä, jotka toteutetaan tilauksen suorittamiseksi tai maksutapahtuman täyttämiseksi. Vaikka perintämääräys liittyy usein velan perintäyritykseen, termi voi viitata myös erityyppisten yritysten laatimiin sisäisiin asiakirjoihin, joita käytetään tietojen siirtämiseen rahoitus- tai muun tyyppisessä laitoksessa.
Kun perintämääräys on perintäkirje tai perintäkirje, asiakirjan tekstissä yleensä ilmoitetaan velalliselle, että avoimella tilillä suoritettu maksu on erääntynyt, ja kehotetaan velallista toimittamaan maksu. Yritykset käyttävät usein tätä perintätilausta, kun maksamattomat laskut vanhenevat tietyn määrän päiviä niiden antamisen jälkeen, ja käytäntö on antaa tilaukset muistutuksina 45, 60 ja 90 päivän kuluttua lähettämisestä. Noutotilauksen tarkka sisältö vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon aikaa on kulunut viimeisen maksun vastaanottamisesta. Joissakin tapauksissa kirjeen sisältö voi sisältää myös ohjeita siitä, kuinka ottaa yhteyttä velkojaan ja tehdä järjestelyt erääntyneen erän maksamiseksi.
Vaihtoehtoinen keräysmääräyksen muoto liittyy tietojen tai varojen siirtoon yritysorganisaation sisällä. Rahoituslaitos voi esimerkiksi käyttää perintätoimeksiannolla varustettua lomaketta keinona dokumentoida saamisten tai maksettavien määrien kulku laitoksen järjestelmän kautta. Tapahtumien tyypistä riippuen tilauksesta löytyvät yksityiskohdat voivat auttaa pitämään kirjaa tarkasti kirjauksista, joihin liittyy maksuja sekä tilien välillä siirretyistä varoista.
Kaikenlaisilla keräystilauksilla ajatuksena on nopeuttaa jonkinlaisten tietojen tai varojen keräämistä. Tyypillisesti tämäntyyppisten asiakirjojen valmistelu on suoritettava viranomaisten määräysten mukaisesti, joita sovelletaan lainkäyttöalueella, jossa liikkeeseenlaskija sijaitsee. Tämä koskee erityisesti yrityksiä, jotka yrittävät kerätä maksuja erääntyneistä laskuista, sekä rahoituslaitoksia, joiden on dokumentoitava kaikki näiden laitosten rakenteessa tapahtuvat tapahtumat.