Mikä on odotusten hypoteesi?

Odotushypoteesi on teoria siitä, miten markkinat määrittävät velkapohjaisten omaisuuserien pitkän aikavälin korot. Teoria on yksinkertaisesti se, että korot määräytyvät lyhyen aikavälin odotusten ja kiinteän lisämäärän perusteella, mikä kuvastaa luontaista lisääntynyttä riskiä pitkällä aikavälillä. Useimmat odotusten hypoteesin testit eivät tue sitä, mutta syyt tähän kiistetään.

Tämä hypoteesi kattaa korot, joita voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Ne ovat korkoja, jotka sijoittajat saavat ostamalla omaisuuden. Ne ovat myös korkoja, jotka omaisuuden alkuperäisen liikkeeseenlaskijan, kuten yrityksen tai valtion, on maksettava lainatakseen tällä tavalla.

Useimmissa tapauksissa odotusten hypoteesi ei ole niinkään ennustustyökalu vaan tapa sanoa, mikä tunnettujen korkojen välisen suhteen pitäisi olla. Yleensä sekä lyhyen että pitkän aikavälin korot tietylle omaisuuserälle tai saman omaisuuserän eri muodot, kuten 1 vuoden ja 3 vuoden joukkovelkakirjalaina, ovat jo tiedossa. Tämä tarkoittaa, että voimme heti sanoa, onko odotusten hypoteesi oikea.

Odotushypoteesissa käytetty tarkka kaava vaihtelee tapauskohtaisesti. On johdonmukainen periaate, jonka mukaan lyhyen ja pitkän aikavälin korot vaihtelevat kiinteällä tasolla. Logiikka on, että kaikki lyhytaikaiseen korkoon vaikuttavat tekijät koskevat pitkän aikavälin korkoa, mutta että pitkän aikavälin korko sisältää myös “palkkion” epävarmuuden kattamiseksi, esimerkiksi pidemmän ajanjakson, jonka aikana liikkeeseenlaskija voi laiminlyödä maksukyvyttömyytensä.

Koska monet tutkimukset osoittavat, että odotukset eivät ole todellisuuden mukaisia, sen päätehtävä on taloudellisen palapelin lähtökohta. Taloustieteilijät uskovat, että sen selvittäminen, miksi hypoteesi ei toteudu, voi auttaa selittämään enemmän siitä, miten markkinat todella toimivat. Yksi teoria on, että vaikka odotusten hypoteesin perustelut ovat päteviä, “palkkio” ei ole johdonmukainen ja sen sijaan muuttuu ajan myötä, mahdollisesti vaihtelevalla nopeudella. Toinen teoria on, että hypoteesi olettaa väärin, että on mahdollista ennustaa tarkasti lyhyen aikavälin korot, vaikka todellisuudessa pelissä on liikaa muuttuvia tekijöitä.

Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että hypoteesi osoittautuu tarkemmaksi, kun pitkäaikaisten korkojen ajanjakso kasvaa. Ensi silmäyksellä tämä saattaa tuntua vastustamattomalta, koska vaihtelumahdollisuuksia on enemmän. Käytännössä voi olla, että pidempi ajanjakso antaa enemmän aikaa markkinoiden puutteiden korjaamiseen ja sijoittajien saada lisätietoja, mikä tarkoittaa, että kysyntä ja tarjonta tasoittuvat tuottamaan ennustettavampaa korkoa.