Logiikassa tai retoriikassa olettamusvirhe on mikä tahansa argumentti, joka perustuu vähintään yhteen oletukseen, joka on virheellinen tai todistamaton väitteen yhteydessä. Se eroaa muuntyyppisistä loogisista virheistä, kuten merkityksellisistä virheistä, jotka voivat sisältää todellisia oletuksia, mutta tehdä niistä virheellisen johtopäätöksen. Oletusten harhaanjohtavuusluokkaan kuuluu monenlaisia erityyppisiä argumentteja, mutta joitakin yleisimpiä ovat väärät kaksijakoisuudet, monimutkaiset kysymykset, tietämättömyydestä johtuvat argumentit ja pyöreä päättely.
Väärä kaksijakoisuus, jota kutsutaan myös vääräksi dilemmaksi tai kaksijakoiseksi harhaluuloksi, koostuu vain kahden vaihtoehdon esittämisestä, kun ainakin yksi muu vaihtoehto on loogisesti mahdollista. Oletusten virheellisyys johtuu muiden mahdollisuuksien kieltämisestä. Esimerkiksi älyllisesti vastuuton poliitikko voi väittää: “Jos et äänestä verouudistuksen puolesta, et välitä palvelemasta kansalaisten parhaita etuja.” Todellisuudessa joku voi tietysti päättää äänestää tiettyä verouudistusta vastaan, koska hän uskoo, että erilainen toimenpide palvelee hänen kansalaistensa etua.
Samoin monimutkainen kysymys on kysymys, joka sisältää ainakin yhden väärän tai todistamattoman oletuksen. Esimerkiksi kysymys: “Oletko katunut syöneesi liikaa juustokakkua?” sisältää useita oletuksia, joita asiayhteys ei välttämättä voi todistaa. Yksi näistä on se, että vastaanottaja itse asiassa söi liikaa juustokakkua. Lisäksi “vielä” tarkoittaa, että vastaanottaja aikoo tehdä parannuksen riippumatta siitä, onko hän jo tehnyt niin. Tämä puolestaan olettaa, että juustokakun liiallinen syöminen on rikos, josta on tehtävä parannus.
Pyöreä päättely käsittää vielä yhden muodon olettaman virheellisyydestä. Yksinkertaisimmassa muodossaan pyöreä päättely toteaa tai vihjaa, että jokin on totta, koska se on totta. Tosielämässä tietysti useimmat pyöreät argumentit ovat monimutkaisempia. Esimerkiksi pasifisti voi väittää, että sotilas on selvästi murhaaja, koska hän tappaa ihmisiä. Oletuksena on, että kaikki tappaminen on murha ja että siksi joku, joka tappaa, on murhaaja. Tämä ensimmäinen olettamus saattaa kuitenkin kyseenalaistua oikeudenmukaisen sodan teoreetikko, mikä tekee väitteestä pyöreän.