Ylpeyden tehtävä runoudessa on esittää vaihtoehtoinen tapa välittää runon sanoma. Tällä tarkoitetaan joko syvemmän merkityksen lisäämistä tai viestin salaamista vähemmän selkeässä muodossa. Runouden omahyväisyys on ollut englanniksi keskiajalta lähtien, mutta se on peräisin vanhemmasta, klassisemmasta perinteestä. Se on edelleen suosittu temppu, jota käytetään modernissa runoudessa monissa runollisissa muodoissa.
Omahyväisyys runoudessa on laajennettu metafora. Se kattaa suuren osan runosta ja voi sisältää jopa koko runon pituuden. Vertauskuvana se on fiksu korvata todellinen tarina toisella. Syvä merkitys ei kuitenkaan muutu tarinasta toiseen. Merkitys on usein kulttuurisesti erityinen etnisen alkuperän tai uskonnon mukaan, eikä se välttämättä ole heti ilmeinen kulttuuria vähemmän tunteville lukijoille.
Runoudessa on kaksi päätyyppiä omahyväisyyttä ja jokaisella on omat tehtävänsä. Ensimmäinen tyyppi on keskiaikainen italialainen omahyväisyys, joka tunnetaan nimellä Petrarchan conceit. Tämä mielikuvitus pyörii rakkauden ilmaisujen ympärillä. Tehtävänä on siis selittää rakastajan tilanne ja myös löytää uusia tapoja ilmaista rakkauden tunteita. Tämä toiminto suoritetaan ottamalla tilanne tai idea ja laajentamalla sitä, aivan samalla tavalla kuin kuuluisa ”maailma on vain lava” -metafora ulottuu ulospäin kattamaan suurempia ideoita.
Petrarchanin omahyväisyyden alkuperäinen tehtävä runoudessa antoi tilaa toistamiselle ja kliseille. Se korvattiin metafyysisellä luulella, joka löytyy metafyysisestä runoudesta. Runon metafyysisen mielikuvituksen tehtävä on laajentaa metaforin uskottavuus katkeamispisteeseen ja löytää uusia, tuoreita tapoja korvata yksi esine tai idea toisella. Esimerkki tästä on Andrew Marvellin runo ”Kastepisara”, jossa hän vertaa kastepisaraa ihmisen sieluun:
“Joten sielu, tuo pudotus, se säde
Ikuisen päivän kirkkaasta lähteestä,
(Voisiko se nähdä ihmisen kukassa,
Muistaen entisen korkeutensa,
Välttää makeat lehdet ja kukkii vihreänä,
Ja muistaa oman valonsa,
Ilmaisee puhtailla ja kiertävillä ajatuksillaan
Suuremmat taivaat vähemmän. ”
Käsityksen tarkoitus on tarjota taitava tapa korvata yksi ajatus toisella. Rukouksen omahyväisyyden tehtävä ei ole rakenteen tai teeman hallitseminen, vaan älykkyyden korottaminen runollisessa muodossa. Perimmäisenä tehtävänä on saada lukijan/kuuntelijan huomio ja saada lukija keskittymään enemmän runon sisältöön ja merkitykseen.