Omaisuuserien hinnoittelumalli tai pääomaomaisuushinnoittelumalli (CAPM) on keino arvioida osakkeeseen sijoittamisen järjestelmällistä riskiä ja määrittää odotettu tuotto. Nobelin palkittu taloustieteilijä William Sharpe ehdotti CAPM: ää ensimmäisen kerran vuonna 1970. Osakkeen asianmukainen tuotto arvioidaan käyttämällä omaisuuserän beetariskiä, joka mittaa osakkeen suhteellista volatiliteettia verrattuna markkinoihin. CAPM keskittyy oletukseen, että suurentuneet riskit vaativat ja tuottavat suurempaa tuottoa. Käyttämällä pääomahyödykkeiden hinnoittelumallia sijoittaja voi varmistaa, onko osakkeen nykyinen hinta yhdenmukainen sen ennustetun tuoton kanssa.
Varat, joiden beetat ovat nolla, ovat suhteellisen riskittömiä. Omaisuuserien hinnoittelumallin käyttämä kaava avautuu riskittömällä tuottoasteella, esimerkiksi kymmenvuotisen valtionlainan korolla. Kirjattu kaava on seuraava: Odotettu tuotto = riskitön korko + beeta (markkinahinta-riskitön korko). Riskittömän koron vähentäminen keskimääräisestä markkinatuotosta antaa ylimääräisen summan, jonka sijoittajan pitäisi saada sijoittaessaan osakemarkkinoille riskittömän omaisuuserän yläpuolelle. Arvion saamiseksi kohtuullisesta, odotetusta tuottoasteesta palkkio kerrotaan myöhemmin yksittäisen osakkeen beetalla ja lisätään riskittömään korkoon.
Jos esimerkiksi kymmenen vuoden valtionlainat tuottavat kaksi prosenttia, riskitön korko on kaksi prosenttia. Jos markkinakorko on 10 prosenttia, osakesijoitusten tuottama palkkio on kahdeksan prosenttia, joka saadaan vähentämällä riskitön kaksi prosenttia markkinakorosta. Yrityksellä XYZ on kaksi betariskiä. Yhtiön XYZ sijoitusten riskittömän koron ylittävä palkkio lasketaan kertomalla kaksi kertaa kahdeksan. Yrityksen XYZ-osakkeen pitäisi tuottaa 16 prosentin bonus yli kahden prosentin tai 18 prosentin riskittömän koron.
Arvopaperimarkkinaviiva (SML) on omaisuuserien hinnoittelumallijärjestelmän viivakaavio, jossa beta on piirretty vaaka -akselille ja omaisuuden tuotto pystyakselille. Ylöspäin suuntautuva kaltevuus oikealle viiva esittää beetan ja odotetun tuoton välistä suhdetta. Jos sijoittajat vertaavat yrityksen todellista tuottoa tällä tontilla, viivan alapuolella olevan tuoton tuottavat osakkeet ovat huonoja, mutta tuotto ei oikeuta riskiä. Toisaalta, jos todellinen tuotto tontit viivan yläpuolella, osake on aliarvostettu. Tämä osake on edullinen.