Opetusteoria on tutkimusala, joka liittyy tyypillisesti ihmisten oppimisen tutkimiseen ja ymmärtämiseen, jotta opetusprosessista olisi hyötyä opiskelijoille. Se keskittyy usein nuorempiin opiskelijoihin ja sitä sovelletaan useisiin eri koulutusmalleihin ja opetuspedagogiikkaan. Opetusmalleja ja rakenteita koskevat kaksi yleistä ajatus- ja tutkimuskoulua: kognitiiviset mallit ja käyttäytymismallit. Opetusteoria on yleensä suunnattu ymmärtämään, miten tietoa voidaan opettaa tehokkaalla tavalla. Vaikka opiskelijoiden ymmärtäminen on tärkeää, teoriat keskittyvät yleensä enemmän siihen, miten tietoa voidaan opettaa sen sijaan, miten se opitaan.
Vaikka opetusteoria on helposti sekoitettavissa opetuspedagogiikkaan, se ei ole erityinen opetusmenetelmä tai ajatuskoulu sen suhteen, miten oppitunteja voidaan opettaa. Se liittyy yleensä enemmän opetusprosessin ymmärtämiseen ja siihen, miten yhden henkilön antamat ohjeet voidaan paremmin oppia ja ymmärtää niitä, jotka kuulevat sen. Opetuspedagogiikka syntyy ja kehittyy usein erityyppisten opetusteorioiden perusteella, mutta ne eivät ole synonyymejä.
Yksi parhaista tavoista ymmärtää opetusteoria on ymmärtää kaksi yleisintä lähestymistapaa tähän kurinalaisuuteen. Kognitiiviset opetusmallit pitävät opetus- ja oppimisprosessia tyypillisesti pääasiallisena tapahtumana opiskelijan mielessä. Tämä tekee tällaisten teorioiden kaikenlaisen tieteellisen havainnon tai kritiikin toteuttamisen vaikeaksi, mitä voidaan pitää heikkoutena tämän tyyppiselle opetusteorialle. Vaikka jonkin verran työtä voidaan tehdä havaittavan kognitiivisen kehityksen luomiseksi, nämä tutkimukset ovat usein vaikeampia toteuttaa kuin toiset.
Käyttäytymismallit ovat sitä vastoin tyypillisesti helppoja havaita ja tarkistaa tieteellisen perustutkimuksen avulla. Käyttäytymismalleja hyödyntävä opetusteoria pitää opetus- ja oppimisprosessia tavallisesti havaittavan käyttäytymisen mukauttamisena. Mitä oppilaan mielessä tapahtuu, on tuntematonta, ja siksi se voidaan mahdollisesti jättää huomiotta todistettavan ja dokumentoidun hyväksi.
Jokaisesta mallityypistä on syntynyt useita erilaisia pedagogioita, ja molemmilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Yksi hyvän opetusteorian erityispiirteistä on kuitenkin se, että se käsittelee ensisijaisesti opettajan roolia. Vaikka opiskelija on tärkeä, näillä teorioilla pyritään usein löytämään tehokkaimmat tavat opettajille tiedon esittämiseksi. Tällaisten teorioiden kehitys on johtanut laaja-alaisiin muutoksiin koulutuksessa, mukaan lukien ajatus opettajasta oppimisprosessin helpottajana.