Osittainen tasapaino on taloudellinen teoria, jota käytetään analysoimaan hyvin pieniä markkinoita tai yksittäisiä tuotteita. Tämä teoria vaatii taloustieteilijöitä jättämään huomiotta kaikki markkinat tutkittavan markkinan ulkopuolella ja olettamaan, että kyseisten markkinoiden muutokset eivät vaikuta näiden markkinoiden ulkopuolelle ja päinvastoin. Osittaisen tasapainon teoria tarjoaa hyödyllisen mallin tutkimukselle ja analyysille, mutta ei yleensä osoittautu tehokkaaksi reaalimaailman skenaarioissa. Laajemmissa tutkimuksissa markkinoista kokonaisuudessaan taloustieteilijät tukeutuvat laajempaan yleisen tasapainon käsitykseen, jossa tarkastellaan, miten kunkin markkinan muutokset vaikuttavat tapahtumiin liittyvillä markkinoilla.
Ensimmäiset yleiset tasapainomallit kehitti ranskalainen taloustieteilijä Leon Walras 1870 -luvulla. Vasta 1920- ja 30 -luvuilla taloustieteilijät yrittivät tutkia markkinoita eristyksissä käyttämällä osittaisia tasapainomalleja. Ranskalainen Antoine Cournot ja englantilainen Alfred Marshall pidetään yleensä ensimmäisinä taloustieteilijöinä, jotka julkaisivat teorioita osittaisen tasapainon analyysistä.
Markkinoiden sanotaan olevan tasapainossa, kun kysyntä kohtaa tarjonnan. Tämä tapahtuu, kun valmistajat löytävät kunkin tuotteen tasapainopisteen. Koska kuluttajilla on vain rajallinen määrä tuloja, yhden tuotteen hinnanmuutokset voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon rahaa heillä on jäljellä muihin tuotteisiin, mikä voi vaikuttaa kysyntään ja tarjontaan. Osittaiset tasapainomallit jättävät tämän käsitteen huomiotta ja oletavat, että yksittäisten markkinoiden muutokset eivät vaikuta muihin tuotteisiin tai markkinoihin.
Tätä teoriaa voidaan soveltaa tehokkaimmin hyvin pienille markkinoille tai tuotteille. Tätä mallia voitaisiin käyttää esimerkiksi auttamaan pienkaupungin leipävalmistajaa määrittämään tuotteensa tasapainohinta tasapainottamalla tarjontaa ja kysyntää. Tämä esimerkki sopii tähän malliin, koska se käsittää hyvin pienet markkinat koko talouteen verrattuna ja myös siksi, että siihen ei liity rajoitettuja resursseja. Useimmissa tapauksissa pienellä leipurilla, joka lisää tuotantoa tai muuttaa hintojaan, ei ole juurikaan vaikutusta muihin markkinoihin tai jauhojen ja muiden ainesosien saatavuuteen. Käyttämällä osittaisen tasapainon teorioita tällä samalla leipurilla voi olla valtava vaikutus omiin voittoihinsa löytämällä hintapiste, jossa tarjonta ja kysyntä ovat yhtä suuret.
Yleinen tasapainoteoria puolestaan auttaa taloustieteilijöitä määrittämään hintatason, jossa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa kaikilla markkinoilla ja tuotteilla. Tämä malli hyväksyy sen, että useimpien tuotteiden osalta yhden valmistajan tekemä muutos vaikuttaa suureen määrään muita markkinoita. Jos esimerkiksi leipuri, joka toimitti leipää myymälöihin eri puolilla maata, päätti puolittaa tuotantomääränsä, kyseisen maan leivantarjonta ei ehkä riitä vastaamaan kysyntään. Leivän hinnat nousisivat ja kuluttajilla olisi vähemmän rahaa muihin tavaroihin. Tämä voi vaikuttaa kaikentyyppisten kulutustavaroiden hintoihin ja tuotantoasteisiin.