Osuvuusvirhe on yksi monista erilaisista harhaluuloista, joissa väite joko tuetaan tai kumotaan sellaisten tietojen perusteella, joilla ei itse asiassa ole merkitystä esitetyn väitteen kannalta. Yksi yleisimmistä merkityksellisyyteen liittyvistä virheistä on ad hominem -argumenttien käyttö, jossa väitteen tekijän luonne hyökätään keinona luopua väitteestä ilman varsinaisia väitteitä. Osuvuusvirhe voi sisältää myös erityyppisiä valituksia, kuten valituksen viranomaiselle tai tietämättömyyden.
Merkityksellisyyteen liittyvän virheen ensisijainen piirre on se, että joku yrittää tukea tai vähätellä väitettä, joka perustuu kyseiseen väitteeseen liittymättömiin tietoihin. Ad hominem -hyökkäys tai -väite on yksi yksinkertaisimmista ja ilmeisimmistä tavoista, joilla tämäntyyppinen harhaluulo tehdään. Ehkä esimerkiksi “Bob” väittää, että tuomituille rikollisille pitäisi antaa äänioikeus Yhdysvalloissa. Ad hominem -hyökkäys Bobia vastaan voi sisältää sen, että hän on tuomittu rikollinen, luultavasti yksityiskohtia rikoksestaan ja muita tietoja hänen luonteestaan. Näillä tiedoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, pitäisikö rikollisten voida äänestää, joten asiaan liittyvä virhe on tehty.
Muita yleisiä harhakuvitelmia ovat erilaiset valitukset, jotka esitetään usein väitteessä. Esimerkiksi valitus viranomaiseen on yritys vahvistaa väitettä sen tekijän auktoriteetin perusteella. Tämä on ad hominem -hyökkäyksen vastakohta, ja sitä käytetään ehdottamaan, että väitteen esittäjän ansioiden pitäisi vahvistaa itse argumenttia. Koska lausunnon antajalla ei kuitenkaan ole todellista vaikutusta lausunnon tosiasialliseen paikkansapitävyyteen, tämä on kuitenkin myös merkityksellisyyttä koskeva virhe.
Tietämättömyyteen vetoaminen on myös yleinen merkityksellisyyteen liittyvä harha, jossa joku tukee hänen väitettään toteamalla, että sitä ei ole kiistetty. Tämän tyyppisiä väitteitä käytetään usein väitteisiin, joita on tällä hetkellä vaikea tai mahdotonta täysin kumota. Tietämättömyyteen vetoaminen olisi väite, jonka mukaan “Koska kukaan ei ole osoittanut, ettei elämää ole muualla maailmankaikkeudessa, elämän on sitten oltava muualla maailmankaikkeudessa.” Tämä on kuitenkin merkityksellinen harha, koska se siirtää todistustaakan pois väitteestä itsestään vastakkaiseen näkemykseen, jolla ei ole merkitystä esitettävän väitteen kannalta.