Paikallinen valtiosta riippumaton järjestö (NGO) on organisaatiotyyppi, joka on suunnattu tarjoamaan jonkinlaista hyötyä yhteiskunnalle, yleensä humanitaarisen avun muodossa. Ero paikallisen kansalaisjärjestön ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen välillä on se, että paikallinen kansalaisjärjestö on enemmän ruohonjuuritason suuntautunut kuin kansainvälinen kansalaisjärjestö. Toisin sanoen paikallisten kansalaisjärjestöjen aloittamat ja aloittamat ohjelmat koskevat enemmän välittömiä kysymyksiä, jotka liittyvät niiden välittömään ympäristöön. Toinen merkittävä ero kansainvälisen kansalaisjärjestön ja paikallisen valtiosta riippumattoman järjestön välillä on se, että tämä paikallinen kansalaisjärjestö on rajoitetumpi ja sen talous on myös hyvin rajallinen verrattuna resursseihin, joiden kanssa kansainvälinen kansalaisjärjestö joutuu työskentelemään.
Itse asiassa osa joidenkin kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tavoitteista on auttaa paikallisesti sidoksissa olevia kansalaisjärjestöjä tavoitteidensa saavuttamisessa joko taloudellisin keinoin tai antamalla apua ja muuta apua, jota paikalliset valtiosta riippumattomat järjestöt saattavat tarvita. Tätä tarkoitusta varten paikallinen kansalaisjärjestö, joka sijaitsee syrjäisessä kylässä jossain Etelä -Amerikassa, saattaa olla kohdistettu tietyn taudin hävittämiseen, joka on ominaista kyseisen kylän asukkaille. Tällaisessa tilanteessa paikallinen kansalaisjärjestö saattaa olla suurelta osin riippuvainen sellaisten kansainvälisten kansalaisjärjestöjen avusta, jotka osallistuvat tautien yleiseen hävittämiseen sekä sairaanhoidon tarjoamiseen. Useimmiten tämä kahden kansalaisjärjestöjen välinen suhde vaikuttaa eniten kahden valtiosta riippumattoman järjestön tavoitteiden saavuttamiseen, koska yksi kansalaisjärjestö ei ehkä kykene käsittelemään pätevästi kaikkia taustalla olevia tekijöitä haasteita tavoitteiden saavuttamiseksi.
Esimerkiksi kansainvälisesti sidoksissa olevalla kansalaisjärjestöllä on todennäköisesti joitakin haasteita manifestinsa hallinnoinnissa eri puolilla maailmaa kulttuurin, kielen ja muiden esteiden aiheuttamien haasteiden, luottamuskysymysten, vuoksi. Tämä ei ehkä ole ongelma paikallisesti suuntautuneelle kansalaisjärjestölle, koska kieli ja kulttuuri eivät ole ongelma, eikä kyseisen alueen asukkailla ole samanlaisia luottamusongelmia kansalaisia kohtaan kuin ulkomaalaisilla. Tämän lisäksi paikallisesti suuntautuneilla kansalaisjärjestöillä on myös jonkinlainen vipuvaikutus paikallisten kanssa, joita voidaan käyttää organisaation tavoitteiden saavuttamiseen.