Mikä on pakottava mieliala?

Englannin kieli sisältää useita tunnelmia verbeille, jotka osoittavat puhujan tai kirjoittajan asenteen viestin vastaanottajaa kohtaan. Pakottavaa tunnelmaa käytetään osoittamaan komento tai myöntämään lupa. Pakottavan mielialan lauseet ovat lähes aina toisessa persoonassa, mikä tarkoittaa, että puhuja tai kirjoittaja puhuu suoraan jollekin.

Toisin kuin muut toisen persoonan lauseet, joissa nimenomaisesti mainitaan aiheen sana “sinä”, pakottava muoto ei käytä aihetta. Sen sijaan aihe on implisiittinen, ja sitä kutsutaan “ymmärretyksi aiheeksi”. Suurin poikkeus on ensimmäisen persoonan monikon pakottava lause, joka sisältää aiheen “anna meidän” tai “annetaan”.

Toinen poikkeus liittyy siihen, että puhuja määrää, että jokin kolmas osapuoli suorittaa toimenpiteen. Tässä tapauksessa lause alkaa verbillä “anna”, jota seuraa kolmannen persoonan aihe “hän”, “hän” tai “he”. Tässä tapauksessa komennosta “Lue kirje” tulee “Anna hänen lukea kirje”. Pakottavat lauseet, joissa käytetään ensimmäistä persoonaa tai kolmatta persoonaa, ovat kuitenkin harvinaisempia kuin toisen persoonan pakottavat lauseet.

Englantilaisessa morfologiassa pakottava mielialan verbimuoto on vain paljas infinitiivi. Tämä muoto on sama kuin toisen persoonan osoittava konjugaatio, lukuun ottamatta verbiä “olla”. Pakottavassa muodossa lauseet, joissa käytetään verbiä “olla”, eivät käytä “ovat”, vaan käyttävät vain “olla”, kuten komennossa “Ole hiljaa!”

Kuten mainittiin, pakottava tunnelma voi välittää ohjeita, kieltoja, määräyksiä, lupia ja ehdotuksia. Lausunnot, kuten “Tule sisään”, “Sisällytä sekki tilaukseesi” tai jopa “Käyttäydy!” ovat kaikki esimerkkejä lauseista, jotka käyttävät tätä tunnelmaa. Negatiivisen lauseen muodostamiseksi pakottavalla tavalla lauseessa käytetään apiverbiä “tehdä” ja negatiivista partikkelia “ei”. Näin ollen negatiivinen muoto “Sulje ovi!” tulee “Älä sulje ovea!”

Monet lausunnot, jotka voidaan tehdä pakottavina, tehdään usein ohjeellisessa muodossa. Useimmat ihmiset sanovat esimerkiksi: “Voisitko tulla tänne hetkeksi?” eikä “tule tänne hetkeksi!” Syynä tähän on se, että pakottava mieliala voi vaikuttaa epäkohteliaalta tilanteesta ja tilanteesta riippuen.
Pakolliset suorat puheteot voidaan tulkita loukkaaviksi henkilön henkilökohtaista aluetta. Siksi pyynnöissä käytetään useammin epäsuoria puhetekoja, jotka käyttävät suuntaa antavaa tunnelmaa. Pakottava tunnelma, kun sitä käytetään pyynnön välittämiseen tilauksen sijasta, seuraa usein sanalla “kiitos” osoittamaan kunnioitusta yleisöä kohtaan.