Palapelikannu on tavernapeli, joka oli suosittu keskiajalla, sitten taas 18- ja 19 -luvuilla. Se on kannun muotoinen juomapalapeli. Haasteena on juoda kannuista vuotamatta mitään. Tätä vaikeuttavat kannun kaulan ympärillä olevat reiät. Hauskan lähde, jokaiseen kannuun voidaan kirjoittaa jae.
Aluksi juominen ilman roiskeita näyttää mahdottomalta, mutta pulmapurkin temppu on piilotettu putki, joka kulkee kannun sisällä. Toinen pää on muotoiltu nokkaksi. Toinen pää kulkee kannun reunan ympäri ja seuraa kahvaa kannun pohjaan asti. Tämä putki mahdollistaa juomisen roiskumatta imemällä nokkapäätä. Palapelikannu voi tietysti olla yksinkertainen ja siinä voi olla yksi nokka tai monimutkainen, ja valita jopa kuusi nokkaa.
Jotta se olisi vieläkin haastavampaa, ennen suuttimen imemistä on ensin suljettava lisäreiät putken ympärillä sormilla. Joissakin palapelikannuissa on myös piilotettu reikä putkea pitkin. Tämä reikä on yleensä piilossa kahvan alle.
Pulmapurkit ovat muiden keskiaikaisten juomapelien jälkeläisiä, mukaan lukien sekoituskuppi ja potin kruunu. Fuddling cup on palapeli, joka koostuu kolmesta tai useammasta kupista, jotka on liitetty toisiinsa reikäputkilla. Potin kruunu on muotoiltu niin kuin sitä kutsutaan. Siinä on ontto rengasjalusta, johon mahtuu neljä kuppia. Siinä on myös putket, jotka yhdistyvät päällekkäin kuin englantilainen kruunu.
Palapelikannu voidaan jäljittää 13 -luvun Ranskaan. On myös näyttöä siitä, että sitä valmistettiin samana aikana Saksassa, Hollannissa ja muissa Euroopan maissa. Varhainen esimerkki tästä keraamisesta uutuudesta, Exeter Puzzle Jug, on esillä Royal Albert Museumissa, joka sijaitsee Exeterissä, Devonissa. Exeter Puzzle Jug valmistettiin noin vuonna 1300 Saintongessa, Ranskassa. Sitä pidetään merkittävänä esimerkkinä keskiaikaisesta keramiikasta.
Palapelikannu palautti suosionsa kodeissa ja tavernoissa 18- ja 19 -luvuilla. Keraamikot valmistavat niitä edelleen tänään. Nykyaikaisia esimerkkejä tästä taidemuodosta löytyy Iso -Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta.