Toipumisasento on asento, jossa tajuton henkilö asetetaan varmistamaan, että hän voi hengittää normaalisti. Asennossa on joitain muunnelmia, mutta perusasentoon kuuluu henkilön makaaminen kyljellään pää lepäämällä käsivarteen. Palautumisasento varmistaa, että tajuttoman henkilön hengitystiet eivät tukkeudu ja rintakehä voi laajentua vapaasti. Sitä käytetään yleensä silloin, kun henkilö hengittää ja sillä on pulssi, mutta se ei muuten reagoi. Yksi henkilö voi yleensä laittaa tajuttoman henkilön toipumisasentoon itse.
Palautusasentoa voidaan käyttää useissa tilanteissa. Näitä voivat olla tapaukset, joissa henkilöllä on ollut sydänkohtaus, mutta hän ei enää tarvitse elvytystä tai on joutunut diabeettiseen koomaan. Tällaisissa tapauksissa kieli, oksentelu tai jopa hammasproteesit voivat päästä hengitysteihin. Toipumisasennossa oksentelu tai muu vuoto valuu pois ja kieli ei putoa takaisin kurkkuun.
Tajuttoman henkilön asettamiseksi toipumisasentoon henkilön on ensin polvistuttava henkilön viereen. Hänen on sitten poistettava henkilön lasit, jos henkilö käyttää niitä, löysää tiukat kaulukset tai siteet ja varmista, että jalat ovat suorat. Kun tajuton henkilö makaa selällään, hänen tulee ojentaa lähin käsivarsi ja taivuttaa sitä kyynärpäässä. Hänen tulisi asettaa kyynärvarsi pään suuntaisesti kämmen ylöspäin. Tämä käsi auttaa tukemaan päätä.
Seuraavaksi henkilön tulisi ottaa ulompi käsi ja viedä se rinnan poikki. Hänen tulisi sitten sijoittaa se käsivarteen siten, että käden takaosa on lähimpänä hänen poskeaan. Seuraavaksi hänen tulee nostaa ulompi jalka niin, että se on taipunut ja jalka lepää lattialla. Varmista sitten, että käden takaosa pysyy poskea vasten, hänen tulee vetää taivutetusta jalasta ja kääntää henkilö itseään kohti. Lopullisessa asennossa tajuton henkilön pää lepää käden takana, jota tukee alla oleva käsivarsi.
Lopullisessa asennossa henkilön tulee taivuttaa yläjalkaa polvessa tukemaan alavartaloa. Tämä estää myös tajuttoman henkilön liikkumisen vatsalleen. Tietoisen ihmisen tulee tarkkailla henkilön hengitystä ja pulssia, kunnes apu saapuu.
Joissakin tapauksissa tajuttoman henkilön asettaminen toipumisasentoon ei ehkä riitä. Jos näin tapahtuu, tajuissaan olevan henkilön on tarkistettava hengitystiet esteiden varalta ja seurattava tajuttoman hengitystä. Ihmisiä, joilla todennäköisesti on murtuneita luita, ei saa siirtää ennen kuin apu saapuu.