Suurennuspaperi on paperi, joka on peitetty valoherkällä emulsiolla valokuvien kehittämistä varten. Suurentavan paperin käyttäminen on tärkeä askel filmivalokuvauksessa, koska se muuttaa filmin tulosteiksi. Jotkut kutsuvat suurentavaa paperipaperia valokuvapaperiksi tai kehityspaperiksi viitaten erilaisiin muihin kehitysprosessin vaiheisiin. Monet valokuvaustarvikeyritykset myyvät erilaisia laajentavia papereita.
Suurennuspaperin pohja on tietysti paperi, joka on peitetty valoreaktiivisen metallin, kuten hopean tai gelatiiniin suspendoidun palladiumin, emulsiolla. Erikoispapereissa voi olla myös muita kerroksia, joiden tarkoituksena on suorittaa erilaisia rooleja kehitys- ja arkistointiprosessissa. Valolle altistuessaan valoherkkä emulsio reagoi, ja kuva voidaan tuoda esiin kehittämällä kemikaaleja.
Suurennuspaperilla oleva emulsio on suunniteltu herkäksi tietylle valon aallonpituudelle, usein siniselle/vihreälle, jolloin valokuvaajat voivat käyttää “safelightingia” esimerkiksi punaisena tai oranssina. Tämän hämärän valon ansiosta valokuvaajat voivat nähdä, mitä he tekevät pimeässä huoneessa työskennellessään. Erikoislaajennuspaperia voidaan käsitellä eri aallonpituuksille.
Erilaisia suurennuspaperia käytetään eri valokuvaustyyleihin. Mustavalkoinen valokuvaus vaatii esimerkiksi yhden tyypin, kun taas värivalokuvien kehittäminen edellyttää erilaista suurennuspaperia. Useimmat suurennuspaperit on suunniteltu toimimaan negatiivisesta positiiviseen prosessiin, mikä tarkoittaa, että kalvo on käänteinen negatiivi lopullisesta kuvasta ja suurentava paperi tuottaa positiivisen valon.
Jotkut suurentavat paperit on valmistettu hartsikerroksella, jolla voidaan tehdä valokuva mattaksi tai kiiltäväksi. Hartsi on myös helpompi käsitellä kuin kuitupaperi, toinen suurentava paperityyppi, koska sen käsittely kestää vähemmän aikaa. Kuitupaperi imee valokuvakemikaaleja, joten sitä on käsiteltävä huolellisesti ja pestävä perusteellisesti ennen kuivaamista. Tämä suurentava paperi on vakaampi pitkällä aikavälillä, ja sitä käytetään usein ammattitulosteissa.
On olemassa useita tapoja suurentaa paperia. Useimmat ihmiset käyttävät paperia pimeässä huoneessa, joka on valvottu valoympäristö. Valokuvaajat voivat projisoida kuvan suurentavaksi paperiksi pimeässä tilassa, jota kutsutaan suurennuslaitteeksi, tai he voivat tehdä kontaktitulosteen painamalla negatiivin tai esineen suoraan suurentavaa paperia vasten ja paljastamalla sen. Valotuksen jälkeen suurentavaa paperia kehitetään, pysäytetään, kiinnitetään ja pestään, jotta saadaan kestävä valokuva.