Ranskalainen rakennusinsinööri Gustave Eiffel suunnitteli kuuluisan takorautaisen ristikkotorninsa Champ de Marsilla juhlimaan Pariisin maailmannäyttelyä 1889 Exhibition Universelle. Tornin luvassa määrättiin, että se pysyy pystyssä vain 20 vuotta, ja vuonna 1909 kaupunki suunnitteli sen purkamista. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja nykyään Eiffel -torni on yksi tunnetuimmista rakennuksista maailmassa, joka on kuvattu tuhansia kertoja päivässä. Mutta Euroopan tekijänoikeuslain mukaan ihmiset eivät voi myydä yöllä otettuja valokuvia valaistusta tornista tai julkaista niitä aikakauslehdissä ilman virallista lupaa. Teknisesti on jopa laitonta julkaista niitä sosiaalisessa mediassa, vaikka tätä ei ole koskaan pantu täytäntöön. Torni itsessään on julkinen, mutta Pierre Bideaun vuonna 1985 asentamat valotehosteet ovat edelleen Euroopan unionin lainsäädännön alaisia.
Kohokohtia ranskalaisesta tornista:
Lain ensisijainen tavoite on rajoittaa yön valokuvien ja videoiden luvatonta kaupallista käyttöä. La Société d’Exploitation de la Tour Eiffelin maksaminen olisi kallista, jos kielto pannaan täytäntöön jokaiselle Facebook -käyttäjälle, joka lähettää tilannekuvan valaistusta tornista.
Vuonna 1914, ensimmäisen maailmansodan aikana, tornissa sijaitseva radiolähetin tukki saksalaisen viestinnän ja auttoi estämään saksalaisten hyökkääjien etenemisen Pariisiin.
Jonkin aikaa Eiffel käytti tornin huipulla olevaa asuntoa suorittamaan säähavaintoja ja tekemään kokeita, jotka liittyvät ilmanvastukseen putoavilla esineillä.