Kirjallisella parataksilla tarkoitetaan yksinkertaisten deklaratiivisten lauseiden tai riippumattomien lausekkeiden käyttöä rinnakkain. Ne voidaan kirjoittaa yhdyssanoilla tai ilman niitä. Kirjallisena välineenä se voi keskittyä lukijaan tiettyyn ideaan, tunteeseen tai asetukseen. Jokainen lause vahvistaa edellisen vaikutelman ja luo voimakkaan kokonaisvaikutelman.
Parataxis, joka on johdettu kreikkalaisesta ilmaisusta, joka tarkoittaa “rinnakkain”, kokoaa joukon lausekkeita, jotka voivat olla itsenäisiä. Sen sijaan, että sekoittaisi pidempiä ja lyhyempiä lauseita, se saavuttaa vaikutuksensa pitämällä lauseet yhdessä ja antamalla niiden selittää toisiaan yhtenä ajatuksena. Esimerkiksi Julius Caesar kiteytti osuvasti voimansa parataktisella julistuksella “Tulin, näin, voitin”.
Parataxis on myös hyödyllinen laite asetusten kuvaamisessa. Sitä käytetään Raamatun XNUMX.Mooseksen kirjassa kuvaamaan maailman luomista tyhjästä. “Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Ja maa oli muodoton ja tyhjä; ja pimeys oli syvyyden päällä. ”
Amerikkalainen kirjailija Raymond Chandler käyttää parataksia elokuvassa Farewell, My Lovely tiivistääkseen päähenkilönsä yksityisetsivän väsyneen mielentilan. ”Tarvitsin juoman, tarvitsin paljon henkivakuutuksia, tarvitsin lomaa, tarvitsin kodin maassa. Minulla oli takki, hattu ja ase. ”
Parataktiset lauseet kuvaavat myös tehokkaasti ajatusten nopeaa peräkkäisyyttä. Ne voivat herättää tapaa, jolla asiat näyttävät tapahtuvan kerralla. Joan Didion kirjoittaa Slouching Towards Bethlehem -kirjassa: ”Myöhästyin tapaamasta jotakuta, mutta pysähdyin Lexington Avenuelle ja ostin persikan ja seisoin nurkassa syödessä sitä ja tiesin, että olin tullut lännestä ja saavuttanut miraasin.”
Usein staccato -rytmi ja parataktisen kielen toistaminen voivat vahvistaa käsitystä. Sulassa amerikkalainen kirjailija Toni Morris kuvailee hahmoa, jolla ei näytä olevan menneisyyttä tai tulevaisuutta toistamalla kaikki asiat, joita hänellä ei ole. “… ilman menneisyyttä, kieltä, heimoa, lähdettä, haalistunutta postikorttia, saippuaa, avainta, tupakkaa.”
Parataksis on hypotaksiksen vastakohta, joka käyttää monimutkaisia lauseita eri ideoiden ja merkitysten yhdistämiseksi toisiinsa lauseessa. Sitä käytetään myös selittämään tai laajentamaan lauseessa olevaa käsitettä. Hypotaksia käytetään usein puheissa retorisena välineenä.