Ilmaus “patenttikielitesti” viittaa tyypillisesti tenttiin, joka asianajajien tai lakimiesten on läpäistävä voidakseen harjoittaa harjoittelua maan patenttia myöntävän elimen edessä. Kaikissa maissa on erityisvaatimuksia patenttilainsäädännölle. Patenttilaki ympäri maailmaa on rajoitettu, monimutkainen oikeusalue, joka vaatii lähes aina vaikean kokeen läpäisemistä. Yhdysvallat on yksi ainoista lainkäyttöalueista, joka edellyttää tenttiä, jota kutsutaan nimenomaan patenttilakitutkiksi, mutta termi on yleisesti ottaen kuvaillut maan patenttilainsäädännön tenttiä riippumatta sen erityisestä otsikosta.
Patenttijuristit ovat asianajajia, jotka ovat vastuussa patenttihakemusten valmistelusta asiakkaiden puolesta, syytteistä patenteista kansallisessa patenttivirastossa ja haastavat patentit loukkaaviksi. Yhdysvaltain patenttipalkki -tentti on Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkiviraston hallinnoima tentti. Jos henkilö läpäisee patenttiasiamieskokeen ennen valtion lakimiehen läpäisemistä, häntä pidetään patenttiasiamiehenä eikä patenttiasiamiehenä. Vaaditun teknisen tietämyksen laajuuden vuoksi patenttipalkki katsotaan yleensä yhdeksi Yhdysvaltojen vaikeimmista kokeista. Vuodesta 2010 lähtien sen epäonnistumisaste oli noin 60%. Ei ole rajoitusta sille, kuinka monta kertaa henkilö voi osallistua tenttiin.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestelmä on samanlainen. Isossa-Britanniassa asuvien asianajajien on läpäistävä “Chartered Patent Attorney Qualification”. Yhdistyneen kuningaskunnan asianajajat voivat aloittaa patenttikäytännön ilman yleistä käytäntöä. Kun oikeustieteen opiskelija on aseistettu, hän voi istua patenttitutkintoon heti. Tilauskoe on yleensä yhtä haastava kuin sen vastaava Yhdysvalloissa.
Patenttipätevyyden läpäiseminen antaa brittiläisille lakimiehille mahdollisuuden harjoittaa patenttilainsäädäntöä Isossa -Britanniassa, mutta lisäkokeita tarvitaan patenttilainsäädännön harjoittamiseen laajemmassa Euroopan unionissa. Yhtenäistä EU -patenttilainsäädäntöä ei ole, ja jokaisella EU -maalla on omat säännöt ja lait patentikäytäntöä varten. Voidakseen harjoittaa patenttilainsäädäntöä laajasti EU: ssa asianajajilla on kaksi vaihtoehtoa: he voivat joko täyttää kunkin maan tutkintavaatimukset, joissa he haluavat harjoittaa toimintaansa, tai he voivat yrittää saada eurooppapatenttiasiamiehen aseman. Voidakseen tulla eurooppalaiseksi patenttiasiamieheksi asianajajalla on oltava pätevyys patentinjuristina jossakin EU: n jäsenvaltiossa ja hänen on sen jälkeen haettava Euroopan patenttiasiamiespätevyyttä, joka on neljän lisäkokeen sarja.
Osa syy siihen, että patentikäytäntö on niin yksinomainen, on se, että se on kaikista oikeuden aloista teknisesti kaikkein monimutkaisin. Patenttihakemukset ja syytetoimet sisältävät säännöllisesti kiistoja erittäin erityisistä tieteen ja tekniikan kysymyksistä. Onnistunut patenttikäytäntö edellyttää paitsi lainsäädännön tuntemusta myös kykyä soveltaa siihen tosiasioita sen varmistamiseksi, että vain lailliset ja riittävän ainutlaatuiset keksinnöt saavat kansallisen patenttisuojan. Patentit muodostavat vain pienen osan immateriaalioikeuksista. Patenttibar -kokeen läpäisemättä jättäminen ei millään tavalla rajoita asianajajan mahdollisuuksia harjoittaa asiaan liittyviä aloja, kuten tavaramerkki- tai tekijänoikeuslainsäädäntöä – kumpikaan ei yleensä vaadi erityistutkimuksia.