Pehmeä immateriaalioikeus (Soft IP) voi viitata joko tekijänoikeuksiin ja tavaramerkkeihin tai ehdotettuun patenttien lisensointijärjestelmään viattomille loukkaajille. Immateriaalioikeudet luokitellaan usein pehmeiksi tai koviksi oikeuksiksi. Pehmeät oikeudet viittaavat tekijänoikeuksien, tavaramerkkien ja muiden taiteellisiin teoksiin liittyvien käsitteellisten oikeuksien antamiin oikeuksiin. Kovat oikeudet ovat niitä, jotka keksinnöille myönnetään patenteilla.
Immateriaalioikeus on aineeton oikeus, joka antaa teoksen tekijälle yksinoikeuden hyötyä luomuksestaan tietyn ajan. Aineellisen omaisuuden, kuten talon tai toimistorakennuksen omistamisen sijaan teoksen luoja omistaa tekijänoikeuden, tavaramerkin tai patentin, joka voi suojata omaisuutta, joka ei ole konkreettisesti kiinteä. Tekijänoikeuden tai tavaramerkin saaminen on suhteellisen yksinkertainen prosessi useimmilla lainkäyttöalueilla.
Euroopan patenttivirasto (EPO) käytti termiä “pehmeä teollisoikeus” viittaamaan patenttilisenssijärjestelmään, vaikka pehmeä teollis- ja tekijänoikeudet viittasivat tyypillisesti kaikkiin immateriaalioikeuksiin paitsi patenteihin. Osana teollis- ja tekijänoikeuksien viimeaikaista kehitystä koskevaa raporttia se arvioi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa voimassa olevaa patenttilisenssiehdotusta ”Licenses of Right”. EPO merkitsi järjestelmän pohjimmiltaan uudelleen ja määritti pehmeän immateriaalioikeuden tämän tyyppisen lisenssin myöntämiseksi.
Käytännössä yritys voi vahingossa loukata henkilön patenttia huomaamatta sitä. Jos yrityksen tuote on jo tuotannossa, saattaa olla epäkäytännöllistä tai tuhoisaa liiketoiminnalle loukkaavan kappaleen poistaminen tai korvaus patentinhaltijalle menneestä myynnistä. Yhtiö on saattanut keksiä tämän rinnakkaisen tekniikan tietämättä koskaan olemassa olevasta patentista, mutta koska patentti on rekisteröity, yrityksen on lopetettava keksinnön käyttö ilman lisenssiä. Tässä tapauksessa yritys on viaton loukkaaja, ja pehmeän immateriaalioikeuden ansiosta se voi saada voimassa olevan lisenssin sen sijaan, että se lopettaisi toimintansa virheen vuoksi.
Saksa ja Iso -Britannia sallivat viattoman loukkaajan saada patentinhaltijalta lisenssin oikeudesta, joka tunnetaan nykyään pehmeänä teollisoikeutena. Jos patentinhaltija suostuu, näiden maiden immateriaalioikeusvirastot nimeävät patentin saataville tasapuolisin ehdoin, joista päätetään patentinhaltijan ja sen henkilön välillä, jonka on käytettävä tätä keksintöä. Tämä prosessi säilyttää patentinhaltijan oikeudet, koska lisenssi ei ole pakollinen tai ”kova”. Muut maat harkitsevat pehmeän IP -järjestelmän käyttöönottoa.