Peräaukko on osa ruoansulatuskanavaa. Se on aukko suoliston vastakkaisessa päässä ja toimii poistamaan jätteet ruoansulatusjärjestelmästä. Termi tulee latinalaisesta sanasta “ympyrä” tai “rengas” ja viittaa sulkijalihakseen, joka ohjaa peräaukon avaamista ja sulkemista.
Nisäkkäissä kiinteät tai puolikiinteät jätteet poistetaan tämän aukon kautta, kun taas nestemäiset jätteet poistetaan virtsaputken kautta. Tämä fysiologinen ominaisuus erottaa nisäkkäät muista eläimistä. Linnuilla, matelijoilla ja sammakkoeläimillä on vain yksi aukko, nimeltään ”kloaka” tai ”tuuletusaukko”, jota käytetään sekä nestemäisen että kiinteän jätteen erittymiseen sekä lisääntymiseen ja munimiseen.
Ruoansulatuskanavan osa ennen peräaukkoa ihmisillä ja nisäkkäillä on peräsuolesta. Kun ruoka on kulkenut ruoansulatuskanavan läpi, ravinteet ja vesi poistuvat, jolloin jäljelle jää kokoelma sulamattomia jätteitä, joita kutsutaan ulosteiksi. Ulosteet voivat koostua kasvien tai eläinten sulamattomista kudoksista sekä suoliston kuolleista bakteereista. Kun ulosteet kerääntyvät peräsuoleen, lisääntynyt paine aiheuttaa sarjan lihassupistuksia. Nämä supistukset liikkuvat ulosteita pitkin peräsuolta ja rentouttavat peräaukon, joka avautuu ja karkottaa sen kehosta. Tätä prosessia kutsutaan ulostamiseksi.
Monilla ihmiskulttuureilla on tärkeitä ulosteeseen liittyviä tabuja, ja jonkinlaista puhdistusta harjoitetaan lähes aina. Tähän voi kuulua peräaukon pesu vedellä ja miedolla saippualla tai pyyhkiminen kankaalla tai paperilla. Säännöllinen puhdistus on hyvä ruoansulatuskanavan ylläpitämiseksi, vaikka karkeilla materiaaleilla puhdistaminen voi aiheuttaa tuskallista ärsytystä.
Peräaukossa on suuri määrä hermopäätteitä, mikä tekee siitä erittäin herkän. Tämän seurauksena anaalialue stimuloitu joissakin seksuaalisen toiminnan muodoissa. Anaaliseksiä pidetään tabuna tai kiistanalaisena joissakin kulttuureissa. Kuten kaikki seksuaalinen toiminta, suojaamaton anaaliseksi voi johtaa sukupuoliteitse tarttuviin infektioihin.
Biologit uskovat, että peräaukon kehitys on tapahtunut vähintään kahdesti, perustuen siihen, että peräaukko muodostuu kahdella eri tavalla alkiossa. Alkionkehityksen varhaisimmissa vaiheissa organismin muodostavassa pienessä solupallossa näkyy aukko, jota kutsutaan ”blastoporeksi”. Deuterostomeissa, mukaan lukien kaikki selkärankaiset, blastoporeista tulee peräaukko, kun taas protostomeissa se kehittyy suuhun. Ihminen, kuten kaikki selkärankaiset, on deuterostomeja.