Mikä on peräkkäinen logiikka?

Digitaalipiirien teoriassa peräkkäinen logiikka (SL) on joukko sääntöjä ja piirien toteutuksia, jotka perustuvat logiikkatilojen ja siirtymien nykyisiin ja menneisiin tapahtumiin nykyisten logiikkatilojen määrittämiseksi. Tieto yhdistelmälogiikasta (CL), sääntöjoukosta ja todellisiin logiikkatasoihin perustuvien piirien toteuttamisesta paljastaa peräkkäisen logiikan keskeiset kohdat. Binäärilaskennan logiikkatasot viittaavat yleensä korkeaan tai matalaan. Positiivisessa logiikassa 1 on korkea ja 0 on matala. Logiikkapiirit koostuvat porteista, joissa voi olla yksi tai useampia tuloja ja yleensä vain yksi lähtö.

Yksinkertainen CL -portti tunnetaan puskurina ja invertterinä tai NOT -porttina. Puskurilähtö on aina sama kuin tulo, mutta invertterilähtö ei aina ole tulo. Muita CL: ssä käytettyjä portteja ovat AND -portti, NAND -portti ja NOR -portti. AND -portti antaa a 1 vain, jos molemmat tulot ovat 1. NAND -portti ja NOR -portti ovat vastaavasti AND -portti ja OR -portti, joissa kummassakin on invertteri.

Peräkkäinen logiikka käyttää salpoja, jotka lukitsevat lähtötasot aiempien lähtötasojen ja nykyisten tulotasojen perusteella. Salvat rakennetaan yleensä käyttämällä kahta kumppaniporttia, jotka ovat joko kahta NAND- tai NOR -porttia. Näiden salpojen portit tai varvastossut lukitaan yhteen kahdesta tilasta porttiulostulojen kautta, jotka syötetään takaisin kumppaniportin tuloon. Muuttamalla porttien vapaiden tulojen tasoja saavutetaan loogisen tason käänteisyys. Peräkkäinen logiikka -analyysi sisältää sekä lähtötasojen havaitsemisen että tuotantotasojen muutoksen havaitsemisen syöttötasojen muutoksen perusteella.

Binäärilaskureissa kellon tulossa on reunan tunnistuspiiri kullekin binäärilukon (bitin) salvalle. Laskurit käyttävät yleensä positiivisen reunan tunnistusta normaaliin laskentaan. Esimerkiksi 8-bittinen laskuri käyttää 8-bittisiä salpoja.
Peräkkäinen logiikka hyödyntää kaskadoitua bittisalpaa asynkronisen (asynkronisen) digitaalisen laskurin tuottamiseksi. Kun bitti vähemmän merkitsevän bitin (LSB) salvasta tehdään kelloamaan merkitsevämpi bitti (MSB), se tunnetaan asynkronilaskurina. Asyncissa salvat kelloivat toisiaan hieman eri aikoina, kun taas synkroninen (synkronointi) logiikka kellottaa kaikki salvat samanaikaisesti. Asynkronointilaskurin suurin kokonaisaaltoviive on yhtä suuri kuin yksi salpa -aaltoviive kerrottuna laskurin bittien lukumäärällä. Synkronointilogiikassa digitaalisen laskurin bittilukot kellotetaan samanaikaisesti, joten kokonainen aaltoviive on yhtä kuin yksi salpa -aaltoviive millä tahansa laskurin bittien lukumäärällä.