Läpäisevyysmittari on mittauslaite, jota käytetään tapauksissa, joissa luonnon aineiden, kuten raudan, sähkömagneettisen läpäisevyyden määrä voidaan tunnistaa sen määrittämiseksi, sopivatko ne kaupalliseen käyttöön vai eivät. Läpäisymittareita voidaan myös käyttää määrittämään, sopiiko tietyn maa -alueen maaperä sisältöön jätevedenpuhdistusjärjestelmään, testaamalla maaperän läpäisevyys, johon järjestelmä sijoitetaan. Eri tyyppisille läpäisevyystyypeille on useita käyttötarkoituksia, mutta näiden kahden pääasiallisen tehtävän on mitata sähkömagneettisen läpäisevyyden määrää eri maaperän osissa ja määrittää maaperän tiivistyminen soveltuvuudeksi rakentamiseen.
Läpimittaria voidaan käyttää useissa eri sovelluksissa, joissa käyttäjän on tiedettävä tietyn pinnan alla olevien elementtien eri näkökohdat. Esimerkiksi läpäisevyysmittaria voidaan käyttää ilmoittamaan rakennusalan käyttäjälle tarkasti, kuinka läpäisevä tietty betoniosa on. Mitä korkeampi minkä tahansa nestemäisen aineen sallittu läpäisevyys, sitä heikompi betonipala on. Permeametrejä voidaan käyttää myös eri tienpintojen läpäisevyyden tarkistamiseen sen varmistamiseksi, että tien rakentamiseen käytetyt materiaalit ovat sopivia. Pinnat, jotka päästävät vettä tai muita nesteitä ja mahdollisesti huuhtelevat maaperän niiden alta, voivat johtaa vaarallisiin upotuksiin ja altaisiin.
Toinen sovellus, jossa erilaista läpäisevyysmittaria voidaan käyttää, on maaperän tiivistymisen määrittäminen. Tätä käytetään määrittämään, sopiiko tietty maa -alue rakentamiseen. On tärkeää tietää maaperän tai saven läpäisevyys ja edistääkö se siirtymistä tai huuhtelua veden mukana.
Tätä tiivistysläpäisevyyttä käytetään eri tavalla kuin perinteistä läpäisymittaria. Tässä käytössä se toimii painesäiliönä ja painostaa maaperänäytettä vedenpaineen määrittämiseksi, kuinka paljon vettä tarvitaan läpäisemään maaperä riittävästi, jotta se siirtyy tai huuhtoutuu pois. Käytöissä, joissa maaperän veden läpäisevyys on testattava jätevedenkäsittely- tai puhdistusyksikön asennusta varten, maaperä testataan sen kyvystä kyllästyä ja sallia jäteveden virtaus sallimatta sen kulkeutumista maanalaisiin lähteisiin tai muihin luonnolliset vesivarat.