Tyvilevy on vahva, kuitumainen ja läpäisevä matriisi, joka toimii pääasiassa emäksenä, jolle ihmiskehon solut voivat kasvaa. Se myös yhdistää solut yhteen ja taustalla olevaan sidekudokseen. Tämä matriisi koostuu kollageenista, glykoproteiineista ja solureseptorimolekyyleistä. Se koostuu pääasiassa kahdesta alikerroksesta, lamina densa ja lamina lucida. Tyvikalvo ja verkkokalvo muodostavat peruskalvon.
Pohjakalvon rakenteista ja peruslevyn olemassaolosta oli laajaa hämmennystä, kunnes peruskalvoa tarkasteltiin lähetyselektronimikroskoopilla (TEM). TEM: t käyttävät sähkömagneettisten linssien keskittämää ja keskittämää elektronisädettä tunkeutumaan ja näkemään pienet yksityiskohdat erittäin ohuessa kudososassa. TEM: t voivat toimia jopa 0.2 nanometrin (nm) rakenteissa, kun taas perinteiset valomikroskoopit voivat toimia vain noin 200 nm.
Tyvilevyn paksuus on noin 50.8 nm. On mahdotonta nähdä peruskalvon hienoja yksityiskohtia ja ratkaista laminaalin olemassaolo peruskalvon sisällä valomikroskopialla. TEM ei vain vahvistanut basaalilevyn olemassaoloa, vaan paljasti myös, että se voidaan jakaa edelleen kahteen kerrokseen, lamina densa ja lamina lucida.
Lamina densa ja lamina lucida ovat saaneet nimensä värjäysmenetelmästä, jota käytetään rakenteiden visualisointiin lähetyselektronimikroskopiassa. TEM: ssä käytetään raskasmetallitahroja kudoksen kontrastin aikaansaamiseksi. Raskasmetallitahrat sitoutuvat lamina densaan ja TEM: stä katsottuna tämä rakenne absorboi elektronit tai on elektronitiheä. Lamina densa -nimi on siis johdettu tiheästä tai tummasta ominaisuudesta, jonka se ottaa TEM: ssä. Lucida tarkoittaa kirkasta ja koska lamina lucida on elektronin läpinäkyvä ja näyttää kirkkaalta TEM: ssä, sille annettiin päinvastainen kuvaava nimi.
Lamina densa koostuu tyypin IV kollageenista. Tyypin IV kollageeni on rakenne, joka näyttää posteilta ja palloilta, jotka on liitetty yhteen. Tämä arkkitehtuuri tuottaa vahvan mutta avoimen kehyksen tukeakseen lamina lucidan vierekkäisiä soluja ja komponentteja.
Lamina lucida koostuu solureseptorimolekyylistä, integriinistä ja glykoproteiineista laminiini ja entaktiini. Integrin silloittaa solupinnat ja sitoo solut yhteen. Laminiini ja entaktiini toimivat sekä tyynyinä naapurisoluille että sitovat molekyylejä solun ulkopuolella. Lamina lucidan entaktiini-, laminiini- ja integriinimolekyylit on upotettu lamina densan kollageenimatriisin sisälle ja työntyvät ulos siitä.
Alveolaarinen kapillaarieste on keuhkojen tärkeä veri-ilma-kerros. Alveolaarinen kapillaarieste koostuu osittain peruskalvosta. Tässä esteessä peruslevy tarjoaa rakenteellista tukea keuhkoille ja mahdollistaa myös kaasujen, kuten hapen ja hiilidioksidin, vaihdon.
Tyvilevy on myös kiinteä osa glomerulaarista peruskalvoa, munuaisten glomeruluksen ulkokalvoa. Glomerulus on vastuussa jätteiden suodattamisesta verestä ja sen muuttamisesta virtsaksi. Glomerulaarisessa peruskalvossa laminaatti tarjoaa arkkitehtonisen eheyden tälle suodatusrakenteelle ja mahdollistaa samalla veren jätteen vaihdon sen pinnalla.