Flegmon on kehon tulehdusalue, joka erittää mätä ja muita nesteitä. Tämä kehittyy tyypillisesti infektion seurauksena ja voi aiheuttaa vakavia lääketieteellisiä komplikaatioita. Tulehdus voi levitä naapurielimiin ja johtaa esimerkiksi systeemiseen kompromissiin tai potilaan kudos voi tulla niin tulehtuneeksi, että se alkaa tulla nekroottiseksi. Kudosnekroosi, jossa pehmytkudos kuolee, voi mahdollisesti aiheuttaa amputaation tai muiden invasiivisten hoitotoimenpiteiden tarpeen.
Potilaille kehittyy limakalvon tulehdus, kun mikro -organismit alkavat asuttaa pehmytkudosta. Tämä aiheuttaa tulehdusta, kun keho yrittää taistella niitä vastaan, ja voi johtaa mätän ja muun eritteen muodostumiseen. Flegmon voi tuntua kuumalta ja hellävaraiselta kosketettaessa, ja pinnan iho on usein punertava, ärtynyt. Potilaat voivat myös huomata turvotusta ja voimakasta hajua yhdessä ärsytyksen kanssa.
Nämä tulehdusalueet voivat esiintyä pinnallisessa tai syvässä kudoksessa. Ne voivat kehittyä yhdessä kroonisen sairauden kanssa tai esiintyä itsenäisesti. Yleensä syy on bakteeri, ja potilas voi kehittää paiseen tai kehon sisälle jääneen mätän. Flegmonin ensilinjan hoitoon kuuluu lääkkeitä tulehduksen leikkaamiseksi ja infektion hoitamiseksi. Potilas voi myös tarvita pakkauksia tai toimenpiteitä eritteen poistamiseksi, jos se ei tyhjene vapaasti.
Jos ehtoon ei puututa, se voi levitä ja aiheuttaa systeemisen infektion. Flegmoniset tulehdukset juuri ihon pinnan alapuolella voivat muuttua selluliittiksi. Leviävään tulehdukseen voi liittyä myös immuunipuutos. Potilaille voi kehittyä korkea kuume, pahoinvointi ja väsymys, kun tulehdus leviää ja heidän kehonsa kykenee taistelemaan infektioita vastaan. Tämä voi mahdollistaa tulehduksen leviämisen vielä nopeammin ja altistaa potilaan sekundaaristen infektioiden varalle.
Lääketieteellinen hoito on suositeltavaa, jos tulehdus ei häviä sen jälkeen, kun on ryhdytty järkeviin toimenpiteisiin, kuten lepo, jään jäätyminen ja tulehdusta vähentävien lääkkeiden ottaminen. Jos tulehdukseen liittyy mätä, tajunnan muutos tai nopeasti leviävät infektion merkit, se on huolestuttavaa ja potilaan on mentävä lääkäriin. Lääkäri voi suorittaa fyysisen tarkastuksen ja käyttää lääketieteellistä kuvantamistutkimusta oppiakseen lisää siitä, mitä kehossa tapahtuu. On tärkeää olla tietoinen siitä, että flegmoni voi olla sisäinen, joten ulkoisia oireita, kuten punoitusta, ei välttämättä ole.