Pistenäyttö on kuuden pisteen sarja, jota käytetään eri yhdistelmissä kirjainten, numeroiden ja symbolien kopioimiseksi. Järjestelmän keksi Louis Braille vuonna 1821, ja se oli keino avata ovi lukemiseen sokeille. Vaikka kirjojen kaltaiset asiat painettiin ensimmäisenä pistekirjoituksella, pian tuli ajatuksia järjestelmän soveltamisesta muihin näkövammaisten tarvitsemiin asioihin. Yksi näistä asioista oli pistekirjoituskello.
Jo 20 -luvulla taitavat kellosepät alkoivat luoda taskukelloja, joissa oli pistekirjoitus. Niiden piti olla avoimet kasvot sen sijaan, että heillä olisi lasipäällyste käsien suojaamiseksi. Ei vain ollut tärkeää, että sitä käyttävä henkilö tunsi pistekirjoitusnumerot, mutta myös heidän täytyi tuntea kädet liian suhteessa numeroihin, jotta he voisivat kertoa ajan.
Avoin kello voi kuitenkin olla ongelmallinen. Aika voi muuttua helposti epätarkkaksi, jos kellon kädet jäävät kiinni vaatteisiin tai hiuksiin. Tämän korjaamiseksi kellosepät lisäsivät avattavan ja sulkeutuvan lasikannen, joten pistekirjoituskellon kädet oli suojattu, kun kelloa käytettiin kellonajan ilmoittamiseen.
Useat yritykset tarjoavat nyt Braille -kelloa erikokoisina ja -tyylisinä. On niitä, jotka sopivat ensisijaisesti naisille ja miehille, mutta lapsille on vaikea löytää pistekirjoituskelloa. Jotkut ehdottavat naisen kellon käyttämistä, koska se saattaa sopia lapsen ranteeseen, mutta toisten mielestä tämä saattaa erottaa lapset toisistaan, varsinkin jos he ovat koulutettuja tavallisessa ympäristössä, jossa on näkyviä lapsia.
Naisille ja miehille saatavilla olevissa pistekirjoitustyyleissä voi olla erilaisia hihnoja ja värejä. Joitakin kelloja voidaan paitsi lukea, myös kuulla. Joissakin Braille -kelloissa on puhetoiminto. Näissä on äänivastaukset, jotka kertovat ajan, mikä voi olla hyödyllistä, jos henkilöllä ei ole aikaa rypistyä kellotaulun kannen kanssa lukemaan aikaa.
Näkövammaisille, jotka vain tarkoittavat, etteivät he voi lukea pieniä numeroita kellosta, on myös heikkonäköisiä kelloja. Näissä ei ole pistekirjoitusta. Sen sijaan heillä on suuri kellotaulu suuremmilla numeroilla, jotka helpottavat rannekellon lukemista. Puhuvat kellot voivat osoittautua hyödyllisiksi myös niille, joilla on näkövamma myöhään ja jotka eivät ole koskaan oppineet lukemaan pistekirjoitusta.